Siirry pääsisältöön

Oppaat

Palvelumme → Jäsenpalvelut ja -edut → Oppaat

Taattua tietoa työelämästä

Tarvitsetko tietoa luottamusvaltuutetun tehtävästä tai vaikkapa opintovapaasta? Löydät ajantasaista, luotettavaa tietoa YKAn oppaista. Käytä hakutoimintoa tai selaa oppaita kategorioiden perusteella!

Haku

Henkilöstön edustajat ja työpaikan yhteistoiminta

Yhteistoiminta ja vuorovaikutus työpaikan arjessa

Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää henkilöstöjohtamisen ja kehittämisen päämäärien toteutumista sekä parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja.

Luottamusvaltuutettu

Työsopimuslaissa säädetään, että ”työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun”.

Luottamusmies

Luottamusmiesjärjestelmä perustuu työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin. Luottamusmiehellä tarkoitetaan vain työehtosopimuksen perusteella valittua luottamusmiestä.

Työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, jos työpaikalla säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää.

Hallintoedustus

Henkilöstön hallintoedustusta koskevat säännökset on siirretty osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstöllä on oikeus osallistua tärkeiden kysymysten käsittelyyn työantajan hallintoelimissä.

Muutosneuvottelut

Muutosneuvottelut (ent. yt-neuvottelut) voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla.

Jatkuva vuoropuhelu

Työnantajan on käytävä säännönmukaista vuoropuhelua henkilöstön edustajan kanssa yrityksen tai yhteisön toiminnan sekä työyhteisön kehittämiseksi lain piiriin kuuluvissa asioissa.

Yhtä työntekijää koskeva yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä

Yksittäistä työntekijää koskevaa asiaa käsitellään työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia, että asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa kanssa.

Lomat, vapaat ja muut poissaolot työstä

Opiskelun taloudellinen tuki

Mitä vaihtoehtoja opiskelun taloudelliseksi tueksi on? Miten opintotuki ja opintoraha eroavat toisistaan? Millä perustein aikuiskoulutustukea myönnetään?

Opintovapaa

Opintovapaalla työntekijä on vapautettu työtehtävistään koulutusta tai opiskelua varten. Työsuhde jatkuu opintovapaan aikana, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytyy.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä määräaikaisesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja vastaavaksi ajaksi palkkaa TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

Isyysvapaa

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitettu isyysrahakausi. Isyysvapaalta ei makseta palkkaa ellei asiasta ole sovittu toisin. Tietyissä työehtosopimuksissa isyysvapaa tai osa siitä on sovittu palkalliseksi.

Raskausvapaa ja vanhempainvapaa

Perhevapaauudistus toteutettiin vuonna 2022. Uudistuksen tavoitteena on vanhempainvapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken, tasa-arvon lisääminen ja sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen työelämässä sekä joustavuuden lisääminen.

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä.

Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan.
Katso kaikki

Työsuhteen ehdot ja työsopimus

YTN:n työsuhdeopas

Opas on tarkoitettu ylemmille toimihenkilöille ja heidän luottamushenkilöilleen avuksi ja tueksi työelämän eri käänteisiin.

Johtajasopimusopas

Johtajasopimusopas on sopiva sekä toimitusjohtajille että toimitusjohtajan suorille johtoryhmätasoisille alaisille, jotka ovat työaikalain ulkopuolella.

Ylityö, lisätyö ja sunnuntaityö

Lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset lasketaan tuntipalkasta. Jos työntekijän palkka määräytyy tuntia pidemmältä ajalta, lasketaan tuntipalkka jakamalla sopimuksen mukainen palkka säännöllisen työajan mukaisella tuntimäärällä.

Työaikalaki ja sen soveltamisala

Työaikalaki on yleislaki, jota lähtökohtaisesti sovelletaan kaikkiin yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöihin ja virkamiehiin. On kuitenkin työtehtäviä, joihin työaikalakia ei sovelleta. Tällä sivulla käsitellään YKAn jäsenten kannalta tärkeimpiä poikkeuksia työaikalain soveltamisalasta.

Mikä on työaikaa?

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työskentelypaikalla ei ole ratkaisevaa merkitystä.

Vaihteleva työaika

Työajan määrästä ja sijoittelusta on pääsääntöisesti sovittava työsopimuksessa. Tietyin edellytyksin on kuitenkin mahdollista sopia vaihtelevasta työajasta.

Liikesalaisuudet ja salassapitosopimus

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Tämä kielto koskee kaikkia työnantajan liikesalaisuuksia, jotka on työntekijälle uskottu tai jotka hän muuten on saanut tietoonsa.

Kilpaileva toiminta ja kilpailukieltosopimus

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.
Katso kaikki

Työsuhteen muutokset ja päättyminen

Liikkeen luovutus

Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Lomautus

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Irtisanotun tai lomautetun muutosturva

Muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun tai lomautetun pääsyä uuteen työhön. Toimintamallin osapuolia ovat työnantaja, työntekijä ja TE-toimisto.

Työllistymisvapaa

Työntekijällä on oikeus irtisanomisaikansa kuluessa työllistymisvapaaseen, jos työnantaja on irtisanonut hänen työsopimuksensa taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla tai saneerausmenettelyn yhteydessä.

Työsopimuksen päättäminen

Ennen kuin työnantaja tai työntekijä purkaa työsopimuksen, on hänen vastaavasti varattava toiselle sopimusosapuolelle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteesta.

Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen

Työnantajalla on tietyissä tilanteissa velvollisuus ottaa takaisin työsuhteeseen työntekijä, jonka työsopimuksen hän on aikaisemmin irtisanonut.

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada kirjallinen työtodistus, jos hän sitä pyytää. Tämä velvoite on riippumaton työsuhteen päättymistavasta.

Työsuhteen päättyminen konkurssitilanteessa

Kun työnantaja on asetettu konkurssiin, saadaan työsopimus irtisanoa päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomisesta. Myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa tällä tavalla.
Katso kaikki