Siirry pääsisältöön

Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäisen hoitovapaan enimmäispituus on siis yhtä äkillistä sairautta kohti neljä päivää. Vanhempien vuorottelu lapsen hoitamisessa ei pidennä jakson kokonaispituutta. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Lain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Joissakin työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että tilapäinen hoitovapaa on joko kokonaan tai osittain palkallinen.

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan tilapäiseen hoitovapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo tilapäistä hoitovapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Tilapäisen hoitovapaan päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Tilapäinen hoitovapaa on kuitenkin niin lyhyt, ettei työtehtävien muutos käytännössä voi tulla kysymykseen.

 

Lainkohdat: Työsopimuslaki 4 luku 6 §, 8 § ja 9 § sekä 7 luku 9 §

Opas päivitetty 18.4.2018