Yhteiskuntatieteilijänä työllistymismahdollisuutesi ovat rajattomat. Tutkinto kertoo rekrytoijalle jo jotain hakijan substanssiosaamisesta, mutta harvoin se itsessään riittää erottautumaan muista ja kertomaan henkilön osaamisesta. Siksi on tärkeää miettiä, mikä omissa opinnoissasi on sellaista, mitä osaat erityisen hyvin ja millä erotut joukosta. YKAn työnhakuopas auttaa sinut alkuun työnhaussa. Opas koostuu seuraavista aiheista:
Työhakemus koostuu yleensä CV:stä ja hakukirjeestä. Yleensä ne lähetetään yhtä aikaa, ja molemmat kannattaa räätälöidä samalle vastaanottajalle. Tällöin ne täydentävät hyvin toisiaan, vaikka toimivat myös erillisinä dokumentteina.
CV on dokumentti, joka kertoo osaamisestasi, ja mistä se on hankittu. Epäsuorasti se kertoo myös, mihin osaamisesi soveltuu.
Hyvä CV on tiivis ja informatiivinen. CV:n alkuun kannattaa yrittää luoda pieni tiivistelmä tai eräänlainen esittely omasta osaamisesta ja persoonasta sekä mielenkiinnon kohteista työuran suhteen niin, että lukija saa heti ensi silmäyksellä jonkinlaisen kokonaiskuvan hakijasta. Hyvä CV on personoitu haettavan tehtävän mukaan, ja siitä tulisi käydä ilmi, miksi hakijan tausta olisi sopiva juuri kyseiseen työtehtävään. Kannattaa myös rohkeasti kysyä palautetta CV:stäsi esimerkiksi kaveriltasi, tai hyödyntää YKAn CV:n pikatsekkausta.
Tiukkoja sääntöjä CV:n kirjoittamiseen ei ole, mutta tietyt peruasiat ovat hyvä löytää. Nämä ovat:
Näiden lisäksi voit kertoa muista oleellisista asioista. Tärkeimmät osaamisalueesi on hyvä myös nostaa tiivistelmäksi CV:n alkuun esimerkiksi lyhyen esittelytekstin muodossa.
Pyydä kaveriasi katsomaan CV:täsi 15 sekunnin ajan. Kysy tämän jälkeen, osaako hän tiivistää lukemansa perusteella keskeisimmän osaamisesi. Mikä voisi olla oman CV:si tärkein asia, jonka lukija huomaa 15 sekunnin aikana?
Hakukirje kertoo, kuka olet ja miksi haet tiettyä työpaikkaa.
Yksilöllisyys: Kirjoita hakukirje jokaiselle vastaanottajalle erikseen. Vaikka käyttäisit samaa runkoa, muokkaa kirje jokaista työpaikkaa varten.
Hakemuksen rakenne: Kerro ensimmäisessä kappaleessa, miksi juuri sinun osaamisesi sopii haettavaan rooliin ja miksi se kiinnostaa sinua. Hakemuksen aikana vältä keskittymistä siihen, mitä haluat oppia – korosta sen sijaan, miten työnantaja hyötyy osaamisestasi.
Konkreettiset esimerkit: Kuvaile parilla esimerkillä kokemuksiasi, jotka liittyvät haettavaan tehtävän. Ei haittaa, vaikka toistaisitkin samoja asioita kuin CV:ssä.
CV ja hakukirje käsikkäin: Varmista, että CV ja hakukirje täydentävät toisiaan. Molempien on kuitenkin oltava tarpeeksi informatiivisia itsenäisesti.
Hyvä hakemus sisältää seuraavat elementit:
Videohakemuksia pyydetään yhä useammin työnhaun yhteydessä. Videolta rekrytoija tai rekrytoiva yritys saa realistisemman kuvan hakijasta. Jos hakuilmoituksessa erityisesti pyydetään videohakemusta, kannattaa sellainen kuvata, vaikka videolla esiintyminen tuntuisi vaikealta. Yleensä ihan puhelimella tai tietokoneen kameralla kuvattu video on riittävä.
Välillä hakukirjeen voi korvata videohakemuksella, jos hakuilmoituksessa pyydetään vapaamuotoisia hakemuksia. Videohakemus on myös hyvä vaihtoehto, jos tehtävässä odotetaan esimerkiksi esityksien tai koulutusten pitämistä.
Osaamista kertyy kaikesta, mitä elämässäsi kohtaat ja teet, ei pelkästään opinnoista ja työelämästä. Omaa osaamistaan voi hahmottaa jaottelemalla sitä kolmeen eri kategoriaan:
(Lähde: Outi Hägg, Aalto Yliopisto)
Kehitä itsellesi keinoja tunnistaa oppimasi. Näitä voivat olla esimerkiksi:
Kun olet tunnistanut omat vahvuutesi, mieti mikä on osaamisesi kärkiviesti, jonka haluat muille kertoa.
Yksinkertainen oman osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen harjoitus:
Uskalla kertoa muille myös ura- ja osaamishaaveistasi. Kun pohdit, mitä haluat tehdä, sinulle alkaa myös konkretisoitua, mitä osaamista sinulla jo on ja mitä osaamista haluat lisää. Voit rakentaa oman kärkiviestisi tällä kaavalla:
Kerro tämä viestisi myös muille.
Katso oman tiedekuntasi tai laitoksesi nettisivuilta, miten opintoja kuvataan. Opinto-oppaassa kuvataan kursseja ja opintojaksoja usein jopa osaamisperusteisesti. Voit hyödyntää sanoituksia niin hakemuksessasi kuin CV:ssäsi.
Aloita ammatillisten verkostojen ja asiantuntijaprofiilin rakentaminen jo opiskeluaikana, koska siihen menee aikaa. Voit käyttää someprofiileja niillä alustoilla, jotka ovat relevantteja ammatillisesti ja työnhaun kannalta. Näitä ovat mm. LinkedIn, X, Threads, Instagram ja Tiktok.
Parasta viestintää on tehdä viestintää. Ole läsnä sinulle relevanteilla kanavilla ja osallistu keskusteluun. Osallistuminen ei tarkoita aina edes kommentointia, vaan joskus jakaminen tai toisten postausten reagoiminen riittää. Kaikkien ei tarvitse tehdä pitkiä LinkedIn-postauksia työelämästä, mutta oma profiili kannattaa olla kunnossa ja ajantasalla.
Niin työantajat kuin opiskelukaverisi hakevat LinkedIn:ssä profiiliasi. Siksi linkkariprofiili kannattaa olla kunnossa. Varmista, että opiskelupaikkasi ja aikaisempi työkokemuksesi on vähintään ajantasalla. Työkokemukseen on myös helppo liittää valmiita osaamistageja. Lyhyt profiilin esittelyteksti kannattaa myös olla. Sekä esittelytekstissä että työkokemuksissa kannattaa käyttää samoja hakusanoja. Näin työnantajat löytävät sinut paremmin.
Seuraa keskusteluita, asiantuntijoita, organisaatioita ja uutisia eri aloilta. Kanavat tarjoavat helpon verkostoitumisalustan myös sellaisten henkilöiden kanssa, joita voi olla muuten vaikea tavoittaa. Jaa sinua kiinnostavia sisältöjä, osallistu keskusteluun ja pidä profiilisi ajan tasalla.
Tapahtumaviestinnän kannalta erinomainen kanava. Instagramissa on helppo tägätä organisaatioita, paikkoja, vaikuttajia ja muita asiantuntijoita omiin julkaisuihin. Erityisesti stories ominaisuuden avulla postausten jakaminen on helppoa. Yleisesti Instagram on kuitenkin rennompi kanava (vrt. LinkedIn tai X) ja suurin osa ihmisistä on kiinnostuneita kevyemmästä arkisisällöstä.
Vaikka et itse tekisi videoita Tiktokissa, on kanavan logiikkaan ja toimintaan hyvä tutustua. Tiktok toimii myös erinomaisena vaikuttamisen kanavana.
Työhaastattelu on loistava tilaisuus peilata omaa osaamista työnantajien osaamistarpeisiin, ja terävöittää omaa käsitystä siitä, mitä osaa ja haluaa tehdä. Tärkeintä, mitä työhaastattelussa pitäisi tapahtua on, että molemmille osapuolille syntyy jaettu ymmärrys siitä, mitä haettavassa roolissa on tarkoitus saada aikaan.
