Siirry pääsisältöön

Työ- ja virkaehtosopimustoiminta

Näin vaikutamme → Sopimusneuvottelut

Akava-yhteisössä kollektiivista edunvalvontaa hoitaa kaksi neuvottelujärjestöä. Jos työskentelet julkisella sektorilla, neuvottelujärjestösi on Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Yksityisellä sektorilla ykalaisia edustaa Ylemmät toimihenkilöt YTN. YKAlla on näissä neuvottelujärjestöissä omat edustajansa.

Syksyn 2022 aikana yksityisellä sektorilla tullaan neuvottelemaan vuoden 2023 palkantarkistuksista. Loppuvuodesta palkkaneuvotteluja tullaan käymään myös tietyillä julkisen sektorin aloilla (esim. valtio ja yliopistot).

Vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin (julkinen sektori)

Työehtosopimusasiat ovat olleet viime kuukausina esillä julkisuudessa enemmän kuin pitkiin aikoihin. Mutta mitä oikein ovat tämä TES ja VES? Miten nämä kirjanlyhenteet koskevat sinua ja työtäsi?

Katso video

Julkisen sektorin neuvottelu-uutiset

Valtiosektori

Kuntasektori

Yliopistosektori

AVAINTA-sektori

SOTE-sektori

Kirkon sektori

Mistä TES- ja VES-neuvotteluissa on kyse?

Jokainen on varmasti kuullut puhuttavan työ- ja virkaehtosopimuksista. Suomalainen työlainsäädäntö määrittää työehdoille minimivaatimukset, mutta TES- ja VES-sopimuksissa sovitaan yksityiskohtaisemmista työn tekemisen ehdoista. Sopimuksia tehdään, jotta eri aloilla olisi kohtuulliset pelisäännöt ja jotta työntekijöille voidaan taata tasa-arvoinen kohtelu.

Kollektiivinen edunvalvonta pitää sisällään työehto- ja virkaehtosopimusten neuvottelemisen sekä sopimusten noudattamisen valvomisen. Suomessa on totuttu moniin työnteon ehtoihin, kuten lomarahoihin ja monien perhevapaiden palkallisuuteen, jotka ovat syntyneet sopimusneuvottelujen tuloksena. Kollektiiviselle sopimustoiminnalle on tarvetta myös tänään. Kehitettävää riittää esimerkiksi työhyvinvoinnissa.

Sopimusneuvottelujen vaiheet

  1. TES- ja VES-kausi on päättymässä. Liitoissa käydään hyvissä ajoin läpi sopimuskauden aikana jäseniltä ja henkilöstön edustajilta tullutta palautetta sopimusta ja sen kehittämistä koskien.
  2. Eri liittojen tavoitteet kootaan yhteen JUKOssa ja YTN:ssä. Yhteisiä tavoitteita pyritään yleensä luomaan myös SAK- ja STTK-taustaisten liittojen kanssa.
  3. Työnantajaliittojen tai työmarkkinalaitosten kanssa siirrytään neuvottelupöytään yleensä 2–3 kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.
  4. Jos uutta työ- ja virkaehtosopimusta ei saada aikaan sopimuskauden päättymiseen mennessä, voidaan joutua harkitsemaan ja toteuttamaan myös työtaisteluita. Ennen sitä työriitaa ratkotaan aina valtakunnansovittelijan johdolla. Työtaistelu ei ole itsetarkoitus, vaan väline kollektiivisopimuksen aikaansaamiseksi.
  5. Uusi työ- ja virkaehtosopimus saadaan solmittua seuraavalle sopimuskaudelle ja neuvottelutulokset jalkautetaan kentälle. Päättyneestä kierroksesta kerätään palaute ja tavoitteenasettelu seuraavaa kierrosta varten alkaa.

Mitä sopimukseton tila tarkoittaa?

Määräajaksi solmittavissa virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan muun muassa palkoista, työajoista, vuosilomista ja lomarahoista. Kun sopimuksen voimassaolo päättyy, alkaa sopimukseton tila.

Sopimuksettomassa tilassa työpaikoilla sovelletaan vanhan sopimuksen määräyksiä, kunnes uusi sopimus tulee voimaan. Tätä kutsutaan jälkivaikutukseksi. Työntekijän arkea sopimukseton tila ei muuta: työt tehdään vanhan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Sopimuksettoman tilan aikana ei ole työrauhavelvollisuutta, eli myös työtaistelut ovat mahdollisia, jos palkansaajat ja työnantaja(t) eivät pääse sopimukseen työehdoista. Palkansaajien työtaistelukeinoja ovat muun muassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä lakko.

Lisätietoa

Petri Toiviainen

Nuutti Pursiainen