Siirry pääsisältöön

Säännöt

Meistä → Säännöt

YHTEISKUNTA-ALAN KORKEAKOULUTETUT ry:n SÄÄNNÖT

Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 24.4.2021

Nimi ja kotipaikka

1 § Yhdistyksen nimi on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, ruotsiksi Högskoleutbildade samhällsvetare rf, kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä Social Science Professionals. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. Liiton pöytäkirjakieli on suomi.

Tarkoitus

2 § Liiton tarkoituksena on toimia yhteiskunnallisella alalla toimivien korkeakoulututkinnon suorittaneiden ammatillisena etujärjestönä.

Tarkoituksen toteuttaminen

3 § Tässä tarkoituksessa Liitto edistää erityisesti yhteiskuntatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden järjestäytymistä, tukee jäsenyhdistystensä toimintaa, harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää kokous-, esitelmä- ja neuvottelutilaisuuksia, kehittää ja hoitaa yhteiskuntatieteilijöiden kansainvälisiä yhteyksiä samoin kuin yhteydenpitoa muihin ammatillisiin yhteenliittymiin sekä valtioon ja kuntien keskusjärjestöihin. Samoin Liitto muutoinkin ajaa yhteiskuntatieteilijöiden yleisiä, yhteisiä etuja ja edistää heidän yhteisiä pyrkimyksiään. Liitto voi omistaa kiinteää ja muuta omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Jäsenet

4 § Liiton varsinaisena jäsenenä voi olla yliopistossa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut tai tällaista tutkintoa opiskeleva henkilö. Hallitus voi erityisestä syystä hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi myös muun korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön tai tällaista tutkintoa opiskelevan henkilön. Liiton jäsenenä voi lisäksi olla edellä mainittujen varsinaisten jäsenten muodostama rekisteröity yhdistys.

Hallitus voi valtuuttaa joko toistaiseksi tai määräajaksi Liiton toiminnanjohtajan ja hänen sijaisensa päättämään yliopistossa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen tai tällaista tutkintoa opiskelevan henkilön hyväksymisestä Liiton jäseneksi.

5 § Liittovaltuusto voi kutsua kunniajäseneksi yhteiskunnallisella alalla tai ansiokkaasti Liiton päämäärien hyväksi toimineita henkilöitä.

Jäsenmaksut

6 § Liiton varsinaiset jäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun liittovaltuuston syyskokouksen päätöksen suuruisena ja hallituksen päättämällä tavalla. Lisäksi voidaan jäseniltä periä ylimääräinen jäsenmaksu enintään sen suuruisena kuin valtuusto päättää.

Valtuusto voi määrätä jäsenmaksun ja ylimääräisen jäsenmaksun suoritettavaksi alennettuna tai vapauttaa jäsenmaksuvelvollisuudesta kokonaan. Perusteena voi olla henkilön siirtyminen eläkkeelle, perhevapaa, opiskelu, työttömyys, sairaus, ase- tai siviilipalvelu apurahalla tai stipendillä työskentely taikka muu sellainen syy, minkä johdosta henkilö ei ole ansiotyössä. Edellisiin syihin rinnastettava peruste on myös oleskelu ulkomailla, toimiminen työelämässä muussa asemassa kuin palkansaajana taikka kuuluminen ryhmään, joka liiton toisen järjestön kanssa tekemään sopimukseen perustuen tai muusta syystä on oikeutettu vain osaan liiton palveluista. Yksittäistapauksessa hallitus voi mainituilla perusteilla sosiaalisista syistä vapauttaa jäsenen määrätystä jäsenmaksuvelvollisuudesta kokonaan.

Jos valtuusto määrää ylimääräisen jäsenmaksun työtaistelutilanteessa tai sen uhatessa, ylimääräinen jäsenmaksu voidaan jättää perimättä lakkoon osallistuvilta jäseniltä taikka palauttaa heille jo peritty maksu.

Liiton jäsenyhdistykset ja kunniajäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksusta.

Jäsenyyden päättyminen

7 § Jäsenen, joka haluaa erota Liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle, sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava eroamisestaan liittovaltuuston pöytäkirjaan merkittäväksi. Tällöin hän vapautuu jäsenyydestä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Eroava jäsen on kuitenkin velvollinen suorittamaan erääntyneet jäsenmaksunsa.

Hallitus voi erottaa Liitosta jäsenen, joka toimii vastoin Liiton sääntöjä tai muuten toiminnallaan vahingoittaa Liittoa tai jos hän on päässyt jäseneksi antamalla itsestään vääriä tai muuten harhaanjohtavia tietoja. Jäsenen, joka ei ole maksanut vuotuista jäsenmaksuaan kyseisen vuoden loppuun mennessä ja joka ei ole sopinut Liiton hallituksen kanssa muusta menettelystä, katsotaan eronneeksi Liiton jäsenyydestä seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä lukien. Eronneeksi katsotun henkilön on kuitenkin maksettava erääntyneet jäsenmaksut Liitolle.

Hallintoelimet

8 § Liiton päätösvaltaa käyttävä toimielin on liittovaltuusto. Liiton toimeenpaneva toimielin on hallitus.

Liittovaltuusto

9 § Liittovaltuustoon kuuluu 40 neljäksi vuodeksi valittua jäsentä. Liittovaltuusto valitsee itselleen keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Liittovaltuuston toimikausi alkaa vaalia seuraavan kalenterivuoden alusta.

Liittovaltuuston kutsuu koolle Liiton hallitus lähettämällä kokouskutsut liittovaltuuston jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Liittovaltuuston kokous voidaan hallituksen päätöksen mukaan kutsua koolle kirjallisesti, sähköpostilla tai tekstiviestillä kunkin liittovaltuuston jäsenen ilmoittamaan postiosoitteeseen, sähköpostiosoitteeseen tai matkapuhelinnumeroon.  Liittovaltuuston varsinaiset kokoukset pidetään maalis-huhtikuussa (kevätkokous) ja loka-marraskuussa (syyskokous).

Hallitus voi kutsua liittovaltuuston ylimääräiseen kokoukseen. Ylimääräinen kokous on myös kutsuttava koolle 30 päivän kuluessa siitä, kun valtuutetut niin päättävät tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään 1/5 valtuutetuista sitä ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kiireellisessä asiassa hallitus voi kutsua liittovaltuuston ylimääräisen kokouksen koolle kolmen päivän kutsuaikaa noudattamalla.

Hallitus voi sallia osallistumisen kokoukseen ja ylimääräiseen kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tällöin asiasta on mainittava kokouskutsussa.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä on henkilökohtaisesti läsnä. Äänestettäessä ratkaisee asian yksinkertainen äänten enemmistö, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänestys toimitetaan avoimena äänestyksenä. Sen sijaan vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jos sitä joku kokouksen äänioikeutettu vaatii. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee päätöksen vaaleissa arpa ja avoimessa äänestyksessä kokouksen puheenjohtajan ääni.

Liittovaltuuston tehtävänä on näissä säännöissä määrättyjen asioiden lisäksi määritellä Liiton tavoitteet.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus liittovaltuuston kokouksissa on Liiton hallituksella ja muilla henkilöillä, joille kokous sen myöntää. Liiton toimihenkilöillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, jollei kokous toisin päätä.

Liittovaltuuston varsinaiset kokoukset

10 § Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus.
  2. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
  3. Päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Joka toinen vuosi valitaan hallituksen puheenjohtaja, joka on Liiton puheenjohtaja, ja varapuheenjohtaja sekä muut hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet.
  2. Valitaan kaksi tilintarkastajaa, joista ainakin toisen tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, sekä kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan vuoden toimintaa ja tilejä.
  3. Vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi.
  4. Vahvistetaan taloussuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä määrätään jäsenmaksujen suuruudet.
  5. Päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Jäsenaloitteet

11 § Hallituksen on otettava liittovaltuuston kokouksen esityslistalle jäsenen jäljempänä määritellyllä tavalla jättämä aloite kokouksessa käsiteltäväksi asiaksi, jollei aloite ole asiaton tai ilmeisen lainvastainen. Kevätkokoukselle tehtävä aloite on jätettävä hallitukselle viimeistään 15. päivänä helmikuuta ja syyskokoukselle tehtävä aloite viimeistään 15. syyskuuta. Hallitus voi ottaa liittovaltuuston kokouksen asialistalle myös sille edellä todettua myöhemmin jätetyn aloitteen, mikäli se ehditään asianmukaisesti hallituksessa käsitellä.

Liittovaltuuston vaali

12 § Liittovaltuuston vaali järjestetään joka neljäs vuosi siten kuin näissä säännöissä ja valtuuston vahvistamassa vaalijärjestyksessä määrätään.

Ehdokkaaksi voi asettua liiton vaalikelpoinen jäsen. Lisäksi ehdokkaita voivat asettaa liiton jäsenyhdistykset. Yksittäiset ehdokkaat ja jäsenyhdistykset voivat muodostaa vaaliliittoja ja vaalirenkaita vaalijärjestyksessä mainitulla tavalla.

Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat ne liiton varsinaiset jäsenet sekä kunniajäsenet, jotka on hyväksytty jäseneksi vaaleja edeltäneen elokuun loppuun mennessä. Ehdokkaita vaaleissa ovat ne Liiton vaalikelpoiset jäsenet, joiden ehdokkuuden vaalilautakunta on vahvistanut.

Liittovaltuuston jäsenen jäsenyys keskeytyy kesken toimikautta hänen tultuaan valituksi hallitukseen ja lakkaa hänen erotessaan Liitosta tai hänen ilmoittaessaan liittovaltuuston kokouksen pöytäkirjaan tai kirjallisesti Liiton hallitukselle olevansa voittamattoman esteen vuoksi estynyt toimimasta valtuuston jäsenenä. Tällöin uudeksi jäseneksi liittovaltuustoon tulee hallitukseen valitun sijaan siksi ajaksi, kun tämä on hallituksessa, ja muutoin vaalikauden jäljellä olevaksi ajaksi ensimmäinen varalla oleva. Varasijalla oleva kutsutaan liittovaltuuston varsinaisen jäsenen tilalle myös tämän tilapäisen esteen ajaksi, jos tieto esteestä voidaan saada asianomaiselle varalla olevalle kokouksen alkuun mennessä.

Vaali toimitetaan ehdokaslistoja käyttäen yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaisesti.

Liittovaltuuston varalla olevat määräytyvät valitsematta jääneistä ehdokkaista vaalijärjestyksessä määrätyssä järjestyksessä.

Hallitus

13 § Liiton asioita hoitaa liittovaltuuston syyskokouksessaan valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä lisäksi vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä ja viimeksi mainittujen henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen vaali toimitetaan kunkin liittovaltuuston toimikauden ensimmäisenä ja kolmantena vuonna.

Hallituksen jäsenen tulee olla Liiton jäsen.

14 § Hallituksen tehtävänä on edustaa Liittoa, toimia Liiton tarkoitusten edistämiseksi, kutsua koolle liittovaltuusto sekä toimeenpanna niiden tekemät päätökset, pitää luetteloa Liiton jäsenistä, hoitaa Liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta, laatia ehdotukset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi seuraavaksi toimintavuodeksi, antaa kertomus kuluneelta vuodelta sekä ottaa ja erottaa Liiton toimihenkilöt, päättää heidän palkkausperusteistaan ja muista työehdoista sekä vahvistaa Liiton toimistoa koskevat ohjesäännöt.

Hallitus päättää työtaistelutoimenpiteistä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsumana, kun tämä katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä on sitä pyytänyt. Milloin puheenjohtaja on estynyt, hallituksen kutsuu kokoon varapuheenjohtaja. Milloin myös varapuheenjohtaja on estynyt, hallituksen kutsuu kokoon virkaiältään vanhin hallituksen jäsen. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä tai heidän varajäsenistään on saapuvilla.

Työvaliokunta, jaostot ja työryhmät

15 § Hallitus voi asettaa valmistelevaksi toimielimeksi työvaliokunnan, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä tarvittava määrä muita hallituksen jäseniä. Hallitus voi keskuudestaan asettaa jaostoja jonkin tietyn asian käsittelyä varten. Lisäksi hallitus voi asettaa työryhmiä, joihin voidaan kutsua myös Liiton ulkopuolisia jäseniä ja määrätä niiden tehtävät.

Toimihenkilöt

16 § Liitolla on palveluksessaan toiminnanjohtaja ja tarpeellinen määrä muita toimihenkilöitä.

Nimenkirjoittajat

17 § Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Hallitus voi oikeuttaa puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai toiminnanjohtajan yksin kirjoittamaan Liiton nimen.

Toiminta- ja tilikausi

18 § Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen liittovaltuuston kevätkokousta.

Tilintarkastus

19 § Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle tarkastuskertomuksensa ja lausuntonsa vastuuvapauden myöntämisestä viimeistään kaksi viikkoa ennen liittovaltuuston kevätkokousta.

Sääntöjen muuttaminen

20 § Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että päätös tehdään liittovaltuustossa sekä että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) päätökseen osaa ottavista sitä kannattaa.

Liiton purkautuminen tai lakkauttaminen

21 § Liiton purkamiseen vaaditaan, että päätös siitä tehdään kahdessa, vähintään kahden viikon väliajoin pidetyssä liittovaltuuston kokouksessa, ja että kummallakin kerralla vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) päätökseen osaa ottavista sitä kannattaa. Liiton purkautuessa tai tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat joko vastaavalle tai muulle Liiton päämääriä läheisesti ajavalle oikeuskelpoiselle yhdistykselle.

22 § Muilta osin noudatetaan Liiton toiminnassa yhdistyslakia. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.