Siirry pääsisältöön

Hyvinvointialueet

Näin vaikutamme → Hyvinvointialueet

HYVINVOINTIALUEET ALOITTAVAT

Vuoden 2023 alussa Suomessa aloittavat uudet hyvinvointialueet, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus astuu voimaan. Uudistus tarkoittaa, että satojatuhansia sosiaali- ja terveydenhuollon osaajia siirtyy uusien työnantajien palvelukseen. Uusia työantajia eli hyvinvointialueita tulee yhteensä 21.

Tällä sivustolla kerromme uudistuksen keskeiset sisällöt ja vaikutukset henkilöstölle.

 

PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI

Siirrytkö uudistuksen myötä uuden työnantajan palvelukseen? Käy päivittämässä työnantajatietosi ja sähköpostisi Oma YKA -sivustolle. Ajantasalla olevat työnantajatiedot auttavat edunvalvontatyötämme. Samalla varmistat, että saat juuri sinun työsuhteesi kannalta tärkeimmät tiedot sähköpostiisi.

 

Oma YKA

Vuodenvaihteen muutokset kiteytetysti

Tekstit uudistuksesta on laatinut Akavan erityisalojen työmarkkinalakimies Anna Zibbellini.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seurauksena viranhaltijoita ja työntekijöitä siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta uuden työnantajan palvelukseen 1.1.2023 lukien. Uusi työnantaja on yksi 21:stä hyvinvointialueesta tai hyvinvointiyhtymästä.

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueille tai hyvinvointiyhtymään liikkeenluovutusperiaatteella eli ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilöstöllä säilyy siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Siirtyjät seuraavat omia työtehtäviään eli niitä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviä, jotka ovat nyt kuntien ja kuntayhtymien vastuulla, ja joiden toteuttamisesta jatkossa vastaa hyvinvointialue tai hyvinvointiyhtymä.

Uudelle työnantajalle siirtyvät myös kuntien palveluksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt tiettyjen työtehtäviin liittyvien edellytysten täyttyessä. On vielä osittain tulkinnanvaraista, keitä tukipalveluissa työskenteleviä siirto koskee. Pääsääntönä on kuitenkin se, että siirto on mahdollinen, mikäli vähintään 50% työtehtävistä liittyy sosiaali- ja terveysasioiden tukitehtäviin.

Henkilöstön siirtäminen yhden työnantajan palveluksesta toiselle ei ole itsestäänselvyys eikä käy helposti. Työnantajavaihdostilanteita sääntelee työ- ja virkamiesoikeudessa liikkeenluovutusperiaate.

Liikkeenluovutuksella tarkoitetaan työsopimuslain mukaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan työnantajan liikkeenluovutuksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Tehtävien ja toiminnan uudelleenjärjestelyihin sovelletaan myös EY:n liikkeenluovutusdirektiiviä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle sekä hyvinvointiyhtymään katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tämä on todettu laissa, jossa säädetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevasta uudistuksesta.

Liikkeenluovutukseksi saman lainsäädännön nojalla katsotaan myös tukitehtävien ja niitä hoitavan henkilöstön siirrot, jos tehtävää hoitavan henkilön tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtäviin liittyviä tukitehtäviä.

Säännös on merkityksellinen siirtyvälle henkilöstölle. Lain tasolla on nyt säädetty, että tehtäviä ja henkilöstöä siirretään hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin liikkeenluovutuksella. Siten kukaan yli 200 000 siirtyvästä työntekijästä ja viranhaltijasta ei voi kyseenalaistaa itse liikeluovutusmenettelyä eikä pyytää oikeusviranomaista tutkimaan asiaa.

Liikkeenluovutuksen yhteydessä viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa siten, että palvelussuhde päättyy 1.1.2023. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevat siirtyvät liikkeenluovutuksessa uuden työnantajan palvelukseen määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Aikaisemman työnantajan palveluksesta perhevapaille jääneet työntekijät palaavat uuden työnantajan palvelukseen ensisijaisesti aikaisempaan työhön.

Koska niin työntekijöiden kuin viranhaltijoiden siirtäminen hyvinvointialueen palvelukseen edellyttää valituskelpoista päätöstä, on siirtyvällä henkilöllä mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus koskien siirtoa hyvinvointialueelle.

Työsopimussuhteinen ei voi kuitenkaan valittaa siirrosta hallinto-oikeuteen, mutta viranhaltija voi jatkaa valitusprosessia hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Työsopimussuhteisen osalta prosessin jatkaminen edellyttäisi kanteen nostamista käräjäoikeudessa.

Siirtyminen liikkeenluovutuksella tarkoittaa yksinkertaisuudessaan, että henkilöstö siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Pääperiaate on selkeä, mutta tosielämässä palvelusuhteiden siirtoprosessi ja siirtyvän henkilöstön palkkojen, palvelussuhde-ehtojen ja toimintamallien harmonisointiin liittyy isoja haasteita.

Haasteita liittyy jo työnantajaorganisaatioon. Valtavan kokoisen, uuden työnantajan on ratkottava mittavia osaamis-, tietojärjestelmä- ja muutosjohtamiskysymyksiä. Siirtynyt henkilö voi tietenkin odottaa ja edellyttää, että uusi työnantaja on valmis vastaanottamaan hänet. Tämä tarkoittaa sitä, että 1.1.2023 lukien siirtyjällä tulee olla uuden työnantajan palveluksessa edellytykset täyttää omat työsopimuksen tai virkamääräyksen mukaiset velvollisuutensa. Toisaalta myös työnantajan tulee pystyä täyttämään omat velvoitteensa virheettömästi.

Liikkeenluovutus ei ole sellaisenaan peruste palvelussuhteen ehtojen muuttamiselle. Vanhana työntekijänä siirtyminen tarkoittaa, että työntekijä tai viranhaltija siirtyy säilyttäen vanhat tehtävänsä, vanhan nimikkeensä ja vanhan palkkansa. Tehtävää ei haeta eikä haastatteluja järjestetä.

On kuitenkin mahdollista, että samaan hyvinvointialueeseen siirtyy useampi samaa tehtävää tekevä henkilö, jolloin kaikille ei voida antaa kunnassa tehtyä työtä vastaavaa työtä. Tällaisessa tapauksessa uusi työnantaja tarjoaa toista kunnassa tai kuntayhtymässä tehtyä työtä vastaavaa tehtävää. Tehtävän vastaavuuden kriteerit koskevat ensisijaisesti tehtävän vaativuutta, palkkaa ja työaikaa. Työtehtävät itsessään saattavat poiketa aiemmista.

Siirtyvän henkilöstön täytyy viimeistään nyt huolehtia siitä, että nykyisen tehtävän tehtävänkuvaus, vaativuustaso ja nimike ovat kunnossa ja todella vastaavat nykyistä tehtävää. Näin uusi hyvinvointialueen tarjoama tehtävä saadaan vastaamaan mahdollisimman hyvin nykyistä tehtävää.

On myös mahdollista, että hyvinvointialueelle perustetaan kokonaan uusi tehtävä, jota aiemmin ei ole ollut kunnassa tai kuntayhtymässä. Tällöin tehtävä voidaan täyttää sellaisella siirtyvällä henkilöllä, joka täyttää tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja on muuten sopiva tehtävään. Tässä yhteydessä voidaan suorittaa haastatteluja, sillä tehtävän täyttämisen yhteydessä täytyy varmistaa, että hakijoista valitaan ansioitunein.

Toisin kuin viranhaltijoita, virkoja ei voida siirtää vanhalta työnantajalta uudelle. Hyvinvointialueen täytyy perustaa uudet virat, jotka vastaavat kunnissa olleita virkoja, ja siirtää viranhaltijoita näihin uusiin virkoihin. Tällöin siirtyvä viranhaltija ei hae uutta virkaa, vaan saa hyvinvointialueelta automaattisesti nimityspäätöksen. Kunta tai kuntayhtymä antaa päätöksen viranhaltijan viran lakkauttamisesta ja erikseen päätöksen viranhaltijan siirtämisestä. Kaikkien näiden päätösten tulee olla muutoksenhakukelpoiset.

Siirtyvää työntekijää/viranhaltijaa ei voida irtisanoa sillä perusteella, että liikkeenluovutuksen yhteydessä hänelle ei löydy täysin vanhaa vastaavaa tehtävää uuden työnantajan palveluksessa. Tällöin siirtyvälle työntekijälle/viranhaltijalle tarjotaan parhaiten sopivaa tehtävää. Liikkeenluovutus ei ole koskaan irtisanomisperuste.

On mahdollista, että jossakin vaiheessa hyvinvointialueella tulee tarve organisoida uudelleen toimintaansa ja purkaa esimerkiksi päällekkäisyyksiä. Tällöin väistämättä kävisi niin, että henkilöstön asemaan, työtehtäviin ja palvelussuhteen ehtoihin kohdistuisi muutoksia.  Myös palvelussuhteita saatettaisiin joutua päättämään, mikäli työnantaja ei pystyisi järjestämään muuta työtä tai tehtävää. Hyvinvointialueen olisi aloitettavaa näissä tapauksissa yhteistoimintaneuvottelut.

Kuntien palveluksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyivät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen, mikäli henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen tukitehtäviä.

Tukipalveluiksi on katsottu kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät kuten esimerkiksi keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

Hyvinvointialueita koskevien lakien säätämisen yhteydessä on arvioitu, että tällaisissa tehtävissä työskentelee noin tuhat talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaista.

Kunta arvioi, onko työntekijän tai viranhaltijan tehtävistään vähintään puolet sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelujen tukitehtäviä. On mahdollista, että työntekijä on eri mieltä kuin työnantaja siitä, kuuluuko hänen tehtävistään vähintään puolet sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelujen tukitehtäviin. Tällaisissa tapauksissa täytyy selvittää kunnan kanssa, onko tehtävänkuvaus ollut ajan tasalla ja miten kunta tulkitsee tehtäviä.

Tarpeen vaatiessa tehtävänkuvaus tulee päivittää. Tehtäväkuvaus laaditaan yhteistyössä työnantajan ja asianomaisen viranhaltijan/työntekijän kanssa, mutta sen vahvistaa aina työnantaja. Tehtävänkuvauksen päivittäminen saattaa johtaa siihen, että samalla tulee arvioida tehtävän vaativuus uudelleen. Tehtävien vaativuus on työntekijän/viranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperuste.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja palkansaajajärjestöt – mukana myös oma JUKOmme – ovat sopineet linjaukset hyvinvointialueitten luottamusmiesjärjestelmän rakentamiseksi.

Hyvinvointialueelle siirtyvien jäsenten joukossa olevat luottamusmiehet säilyttävät luottamusmiesasemansa maaliskuun 2023 loppuun saakka. Tammikuussa 2023 nämä luottamusmiehet neuvottelevat työnantajan kanssa sopimuksen, jossa määritellään luottamusmiesten määrä, toimialueet ja ajankäyttö. Luottamusmiesvaalit järjestetään hyvinvointialueilla helmi-maaliskuussa 2023. Hyvinvointialueilla uusien luottamusmiesten toimikausi alkaa 1.4.2023.

Hyvinvointialueen työehtosopimukset ovat SOTE-sopimus, lääkärisopimus ja HYVTES. Kaikissa edellä mainituissa työ- ja virkaehtosopimuksissa yhtenä sopijaosapuolena on oma neuvottelujärjestömme Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Joten jukolaiset luottamusmiehet edustavat liittomme jäseniä jatkossakin.

Kunnissa ja kuntayhtymissä työssä olevat jäsenet eivät jää ilman luottamusmiehiä, vaikka luottamusmiehiä siirtyy hyvinvointialueelle. Kuntiin jää aina JUKOn pääluottamusmies, joka jatkaa henkilöstön edustajana heinäkuuhun 2023 saakka. Kuntien ja kuntayhtymien uusien luottamusmiesten vaalit järjestetään myös helmi-maaliskuussa 2023. Kunnissa ja kuntayhtymissä uusien luottamusmiesten toimikausi alkaa 1.8.2023.

Nyt on erityisen tärkeää saada kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien hyvinvointialueiden luottamusmiehiksi myös Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäseniä! Osaamisellemme on kysyntää.

LISÄTIETOA

Petri Toiviainen

Työelämän lakineuvonta

Työelämän lakineuvontaan voit jäsenenä ottaa yhteyttä soittamalla YKAn vaihteeseen p. 010 231 0350 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lakimiehet@yka.fi. Tällöin yhteydenotto ohjautuu päivystysvuorossa olevalle lakimiehelle.

Puhelun hinta on 0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min (alv 24 %) kotimaan lanka- ja matkapuhelinliittymistä soitettaessa. Voit myös jättää soittopyynnön sähköpostitse (lakimiehet@yka.fi).

Voit ottaa yhteyttä myös suoraan tiettyyn lakimieheen. Tämä on suositeltavaa etenkin silloin, jos kyseinen lakimies on aiemmin neuvonut samassa asiassa.