Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Isyysvapaa

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitettu isyysrahakausi. Isyysvapaalta ei makseta palkkaa ellei asiasta ole sovittu toisin. Tietyissä työehtosopimuksissa isyysvapaa tai osa siitä on sovittu palkalliseksi. Isyysvapaan ajalta isälle maksetaan isyysrahaa, jos hän on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Lisäksi edellytetään, että isä on avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa ja osallistuu lapsen hoitoon.

Poikkeuksellisesti isyysrahaa voi saada, jos tilapäinen erossa asuminen ei johdu välien rikkoutumisesta vaan esimerkiksi työtilanteesta. Myös lapsen hoidosta vastaava isä on oikeutettu isyysrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa. Myös adoptioisällä on oikeus isyysrahaan. Lapsen äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla on oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein kuin lapsen äidin miespuolisella avio- tai avopuolisolla.

Isälle korvamerkitty isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Isä voi pitää isyysvapaasta enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Isä voi siis olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1-18 arkipäivää. Loput isyysrahapäivät isä voi pitää vanhempainrahan päättymisen jälkeen. Isä voi myös halutessaan pitää kaikki isyysrahapäivät äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Isän vapaita ei voi siirtää äidille. Äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysvapaata voi pitää neljässä jaksossa ja niiden ulkopuolella kahdessa jaksossa. Erityisesti on syytä huomauttaa, ettei lapsen tarvitse olla kotihoidossa ennen isyysvapaan alkamista ja ettei isä menetä vapaita, vaikka perheeseen syntyy tai adoptoidaan uusi lapsi.

Isyysrahan määrä perustuu pääsääntöisesti vuosituloon, joka lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Päivärahan 12 kuukauden tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää yksi kuukausi, jonka aikana saatuja tuloja ei huomioida vuosituloa laskettaessa.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle isyysvapaan ajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan siltä ajalta työnantajalle. Jos päiväraha ylittää palkan, maksetaan ylittävä osa työntekijälle. Isyysraha on verollinen. Isyysrahaa haetaan viimeistään 2 kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi on täyttänyt 2 vuotta tai kun adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta.

Työsopimuslain mukaan työntekijän on pääsääntöisesti ilmoitettava työnantajalle perhevapaiden käytöstä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa on kestoltaan enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuukausi. Ilmoitettujen ajankohtien muuttaminen on normaalisti mahdollista perustellusta syystä kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Lapsen syntymän yhteydessä pidettävän isyysvapaan osalta isä ilmoittaa työnantajalle isyysvapaan käyttämisestä ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen lapsen syntymän laskettua aikaa. Isä voi myöhemmin muuttaa työsopimuslain säännöksen perusteella isyysvapaan ajankohdan. Kyse on käytännössä lapsen syntymän ennenaikaisuudesta, yliaikaisuudesta tai tilanteesta, jossa äiti tai lapsi joutuu synnytyksen jälkeen jäämään sairaalahoitoon. Isä ilmoittaa tällöin ajankohdan muutoksista työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan isyysvapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo isyysvapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän isyysvapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantaja ei myöskään saa irtisanoa isyysvapaalla olevan työntekijän työsopimusta taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ellei työnantajan toiminta pääty kokonaan.

Isyysvapaan päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Isyysvapaan ajalta työntekijälle kertyy vuosilomaa.

Lainkohdat: Työsopimuslaki 4 luku 1§, 4 luku 3a §, 4 luku 8§, 4 luku 9§ ja 7 luku 9§ ja vuosilomalaki 7§ 2 mom. 1 kohta sekä sairausvakuutuslaki 9 luku ja 15 luku

Opas päivitetty 22.8.2018

Lue myös

Isyysvapaa

Lue myös

YTN:n työsuhdeopas

Harjoittelu- ja kesätyöopas

YKAn työelämäopas