Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Työterveyshuoltolaki

So 406: Työnterveyshuoltolaki*

1 §. Soveltamisala

Työssä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia (299/58) tai laivatyöturvallisuuslakia (354/67), on työnantajan sen lisäksi, mitä muualla on säädetty, kustannuksellaan järjestettävä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja palveluita hyväksi käyttäen työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi niin, kuin tässä laissa säädetään.

Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuollon järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä laissa ja kansanterveyslaissa (66/72) säädetään.

A työterveyshuoltolaissa tarkoitetusta yrittäjästä ja muusta omaa työtään tekevästä 15.12.1978/987 mukaan järjestettäessä yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville työterveyshuoltolain mukaista työterveyshuoltoa tarkoitetaan yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä yrittäjien eläkelaissa (468/69), maatalousyrittäjien eläkelaissa (467/69) sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö. **

2 §. Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö

Työterveyshuoltoon kuuluu siten kuin valtioneuvoston päätöksellä eri toimialojen ja työpaikkojen olosuhteet ja niistä johtuva työterveyshuollon tarve huomioon ottaen päätetään, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetussa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa ja muutoin käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa tarkemmin määrätään: (V:1.1.1999 M, A:23.12.1998, SK:1125/1998)

työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien työntekijäin terveyden vaarojen ja haittojen selvittäminen työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä työpaikkakäynnein tai muiden vastaavien työterveyshuollon toimenpiteiden avulla;
riittävien tietojen antaminen työntekijöille työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja niiden välttämiseksi tarpeellinen työntekijäin ohjaus;
henkilökohtaisten terveydellisten edellytysten selvittäminen sijoitettaessa työntekijää työhön, jossa saattaa aiheutua terveyden vaaraa tai haittaa, jollei tällaista selvitystä muutoin ole käytettävissä;
erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä työntekijäin terveystarkastusten järjestäminen määrätyssä ajassa työhönottamisen jälkeen ja uusintatarkastusten järjestäminen määräajoin työsuhteen kestäessä tai asianomaisen työsuojeluviranomaisen työterveyslaitoksen lausunnon hankittuaan niin määrätessä;
terveystarkastusten järjestäminen määrätyssä ajassa työhönottamisen jälkeen ja uusintatarkastusten järjestäminen määräajoin työsuhteen kestäessä muussa kuin edellä 4 kohdassa tarkoitetussa työssä, kun on perustellusti aihetta epäillä työstä johtuvan työntekijälle terveydellisiä vaaroja;
vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen sekä omalta osaltaan osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla; toiminnassa on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa laissa (604/91) säädetään; sekä (V:1.10.1991 M, A:27.3.1991, SK:608/1991)
työturvallisuuslain 36 §:ssä tarkoitetun ensiavun järjestämiseen osallistuminen.

Työntekijä älköön ilman perusteltua syytä kieltäytykö alistumasta tässä pykälässä tarkoitettuihin terveystarkastuksiin. Jos terveystarkastuksessa osoittautuu, että työntekijällä erityisen herkkyyden, rakenteellisen heikkouden tai muun vastaavan syyn takia on ilmeinen alttius saada työstä vaaraa terveydelleen, älköön häntä tällaiseen työhön käytettäkö. ***

3 §. Muiden terveyden huoltopalvelujen järjestäminen

Työnantaja voi työterveyshuoltopalvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.

* A:29.9.1978, SK:743/1978
L 17.1.1991/75 – HE:233/1990; L 27.3.1991/608 – HE:259/1990; L 27.11.1992/1092 – HE:264/1992; L 21.4.1995/694 – HE:94/1993; L 23.12.1998/1125 – HE:246/1998; L 19.2.1999/204 – HE:224/1998.
Euroopan unionin laki -teoksessa: Neuvoston direktiivi toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (89/391/ETY) A:12.6.1989, TyEU 501.

** Ks. KansanterveysL 14 § 1 mom. 7 ja 8 k., So 401; TyöturvallisuusL, Ty 401; A työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain soveltamisesta työturvallisuuslain 2 §:ssä tarkoitettuun työhön 27.5.1988/475; Yrittäjien eläkeL, El 120; Maatalousyrittäjien eläkeL, El 109; Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkeL, El 103; A työterveyshuoltoa koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta 22.4.1988/345, SopS 19; A työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain soveltamisesta työturvallisuuslain 2 §:ssä tarkoitettuun työhön 27.5.1988/475. Kustannusten korvaamisesta ks. 7 § viitteineen.

*** Ks. VNp työnantajan velvollisuudeksi säädetystä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuollosta 27.10.1994/950; VNp terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 30.12.1992/1672; KansanterveysL 14 § 1 mom. 7 k ja 8 k., So 401; L sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta, So 712; L kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä, So 301; SosTMp työnantajan velvollisuudeksi säädetystä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuollosta 12.12.1994/1348.

Lue myös

Työterveyshuoltolaki

1 §. Soveltamisala

2 §. Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö

3 §. Muiden terveyden huoltopalvelujen järjestäminen

Lue myös

YTN:n työsuhdeopas

Harjoittelu- ja kesätyöopas

YKAn työelämäopas