YKAn politiikkasuositukset kunta- ja aluevaaleihin

Julkisen sektorin tuottavuus syntyy osaavasta ja sitoutuneesta henkilöstöstä 

Tuottavuus julkisella sektorilla syntyy oikea-aikaisesti tuotetuista, laadukkaista palveluista ja huolella hoidetusta hallinnosta, joiden takana on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Kuitenkin ykalaisista kuntien ja hyvinvointialueen työntekijöistä vain 42 % arvioi henkilöstöresurssit riittäviksi keväällä 2024. Resurssivaje aiheuttaa uupumista, joka on monella julkisen sektorin työntekijällä viikoittaista.  

• Tunnistetaan hallinnollisen työn arvo. Resursoitu hallinto varmistaa, että palvelut ovat järjellä suunniteltu ja tasa-arvoisesti toteutettu.  
• Jatketaan palkkaohjelmaa, jolla on saatu kurottua umpeen palkkaeroa yksityiseen sektoriin. Palkantarkastukset parantavat alalla työskentelevien ostovoimaa.  
• Tehdään laadukkaasta johtamisesta julkisen sektorin etu. Johtaminen tulee tunnistaa osaamisalueena, jota voi ja tulee kehittää. Henkilöstön esihenkilövalmiuksiin tulee panostaa jo ennen johtotehtäviin siirtymistä, ja työkykyjohtamista on vahvistettava. 
• Otetaan tavoitteeksi perusteettomien määräaikaisten palvelussuhteiden selkeä vähentäminen.  
• Panostetaan psykososiaalisen kuormittumisen kitkentään työpaikoilla. Keinoina tähän mm. yhteistyö henkilöstön ja sen edustajien kanssa sekä kattavat työterveyspalvelu. 
• Turvataan osaamisen kehittämisen mahdollisuudet osaajapulaan vastaamiseksi. 
  

Kunnat <3 työllisyyspalvelut

Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille ja niistä muodostuville 45 työllisyysalueelle 1.1.2025. Kunnille maksettavissa valtionosuuksissa ei ole korvamerkittyä siivua työllisyyspalveluiden rahoittamiseen, joten resursseja on seurattava tarkasti. Palveluiden siirto työllisyysalueille mahdollistaa uudella tavalla alueelliset ratkaisut ja paikallisten verkostojen hyödyntämisen. 

• Työllisyyspalvelut tulee nähdä keskeisenä kuntien palveluna, ja palveluiden laadusta onkin huolehdittava riittävällä rahoituksella ja osaavalla henkilöstöllä, jonka työaika ja palkkaus on kunnossa. 
• Palveluiden järjestämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota varhaiseen tukeen ja kolmannen sektorin, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden yhteistyöhön yritystoiminnan rinnalla. Erityisesti laadukkailla sosiaalihuollon kuntouttavilla palveluilla on tärkeä rooli työllisyyden tukemisessa.  
• Korkeakoulutetut tulee huomioida yhtenä palveluiden käyttäjäryhmänä, jonka työttömyys on usein kallista – ja joiden työllistymisestä hyötyvät useat.  

Juurisyihin panostamalla syntyy vaikuttavuutta 

Hyvinvointialueiden tiukassa taloustilanteessa kustannustehokkainta on panostaa ennaltaehkäisyyn ja juurisyihin eli sosiaalipalveluihin kuten kuraattoreihin, opiskelijahuoltoon ja sosiaalityöhön. Kuitenkin juuri sosiaalipalvelut ovat viime aikoina jääneet toispuoleiseen asemaan sotessa: sosiaalihuollon palveluista leikataan ja hyvinvointialueet siirtävät terveyssosiaalityötä pois terveydenhuollosta eli asiakkaiden luota. Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat kaventuneet, vaikka osaajista on sosiaalityössä huutava pula.   

• Panostetaan kilpailukykyisiin työehtoihin ja mahdollistetaan osaamisen kehittäminen työn ohessa. 
• Henkilöstön riittävyys ja saatavuus varmistetaan oikealla työn‐ ja tehtäväjaolla. Ammattihenkilöiden työ on tärkeää kohdentaa tutkintoa vastaaviin tehtäviin. 
• Sosiaalipalveluiden vaikuttavuus syntyy oikea-aikaisuudesta. Terveyssosiaalityön tulee säilyä terveydenhuollon toimipisteissä, jolloin apu sairastuneille kohdistuu tehokkaasti.