Ihmisen kokoinen työelämä

Tarvitsemme parempaa johtamista 

Johtamiskäytännöt saattavat selittää jopa 24 % yritysten välisistä tuottavuuseroista: johtamisen vaikutus yrityksen tuottavuuteen on mahdollisesti TKI-toimintaakin suurempi. Tutkimuksista tiedämme, että yritys saa johtamiskäytänteistä sitä enemmän hyötyä, mitä korkeammin koulutettuja johtajat ovat.

Johdettavien ja johtajien odotukset johtamisesta ovat kuitenkin tutkitusti ristiriidassa keskenään: johtajien mielestä huono johtaminen on tehottomuutta, johdettavien mielestä ihmistaitojen puutetta. Tällä ristiriidalla on hyvinvointivaikutuksia, jotka heikentävät tuottavuutta. 

Vain 60 % työntekijöistä saa riittävästi tukea esihenkilöltään. Pomolla saattaa olla lääkäriä tai terapeuttia suurempi vaikutus työntekijän mielenterveyteen – ja yhtä suuri kuin oman puolison. Siksi johtajien jaksaminen ja resurssit ovat ratkaisevassa asemassa. Akava Worksin mukaan 39 % akavalaisista johtotehtävissä työskentelevistä pitää uupumista vähintään melko suurena riskinä työssään. 

Tarvitsemme kuormituksen hallintaa 

Vuonna 2023 Suomessa menetettiin 5,8 miljoonaa työpäivää eli 26 000 henkilötyövuotta mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Tämä vastaa mittakaavaltaan tilannetta, jossa kaikki Raision kaupungin asukkaat olisivat olleet koko vuoden tekemättä töitä – ja se maksaa yli miljardin. 

Työuupumus on yleistä, ja se uusiutuu herkästi: jopa 26 % on kokenut työperäisen uupumisen kahdesti. Lisäksi noin joka seitsemäs ilmoitti työuupumuksen uusiutuneen kaksi tai kolme kertaa. Työuupumusta torjutaan tehokkaimmin työpaikoilla, joissa on riittävästi resursseja, työn voimavaroja ja johtaminen on kunnossa. 

Vaikka tarvitaan enemmän palautumista, se ei yksin korjaa ongelmaa: työ ja elämä ylipäätään on liian kuormittavaa. Aivomme eivät saa riittävästi lepoa – ne tarvitsevat päivittäisiä riittäviä lepohetkiä. Mikään määrä kesälomaa ei siis riitä, jos arjessa ei ole mahdollista palautua.   

Tarvitsemme kehittyvää osaamista  

Suomessa tavoitteena on, että nuorista aikuisista puolet olisi korkeakoulutettuja. Korkeakoulutettuja tarvitaan aiempaa enemmän, koska työelämä muuttuu, ja sen mukana muuttuu myös työelämän osaamistarpeet. Osaava työvoima on kansantalouden kasvun elinehto. Kuitenkin nykyisin vain 40 % nuorista suorittaa korkea-asteen tutkinnon. 1970-luvulla syntyneet ovat jäämässä koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Mitä matalampi koulutustaso yksilöllä on, sitä suurempi on riski varhaiseen työuran päättymiseen.

Työelämän muutos on kiihtynyt, ja osaamisen päivittämisestä työuran aikana on tullut entistä tärkeämpää. Ilman osaavia tekijöitä ei synny tuottavuutta. Akava Worksin mukaan 76 % akavalaisista kokee tarvitsevansa päivitystä omaan osaamiseensa. Tämä tarkoittaa yli 470 000 henkeä. Siihen ei raisiolaiset yksin riitä – tarvitaan vielä turkulaiset ja melkein kaikki vantaalaisetkin mukaan. Kuitenkin aikuiskoulutukseen osallistuneiden saamat opetustunnit ovat vähentyneet viidessä vuodessa yli 50 tunnilla. 

Keskuskauppakamarin mukaan 45 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta. 59 prosenttia yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä. Lisäksi kuntien työvoimatarpeen on arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä erityisesti korkeakoulutetuissa ammateissa. 

Suunta on huolestuttava, sillä osaava työvoima synnyttää uutta, ja muualla kehitetyt innovaatiot saadaan nopeammin käyttöön.