Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan.
Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisena voi olla luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yritys tai muu yhteisö.
Konkurssiin asettamista voi hakea käräjäoikeudesta joko velallinen itse tai velkoja. Päättäessään konkurssin aloittamisesta käräjäoikeus määrää myös pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Pesänhoitajaksi määrätään yleensä konkurssiasioihin perehtynyt asianajaja. Hän ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja ryhtyy selvittämään velkoja.
Mikäli konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jako-osuutta, määrätään päivä, johon mennessä velkojien on ilmoitettava saatavansa konkurssivelalliselta. Saatavien ilmoittamista kutsutaan konkurssivalvonnaksi. Ellei velkoja ilmoita saatavaansa määräajassa, hän yleensä menettää oikeutensa jako-osuuteen. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluettelon, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa. Jakoluettelossa määrätään, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojille. Työsuhdesaatavilla ei ole mitään etuoikeutta konkurssipesän varoihin.
Jos konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Pesän jäljellä olevat varat luovutetaan silloin ulosottoviranomaiselle.
Jos velallinen on luonnollinen henkilö, hän ei vapaudu velkavastuustaan konkurssin jälkeen vaan vastaa veloistaan myös myöhemmin saamallaan omaisuudella. Kaikki muut velalliset lakkaavat yleensä olemasta konkurssin jälkeen.
Kun työnantaja on asetettu konkurssiin, saadaan työsopimus irtisanoa päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomisesta. Myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa tällä tavalla.
Pesänhoitajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus työsuhteen päättyessä. Pesänhoitajan ei kuitenkaan tarvitse merkitä työtodistukseen arviota työntekijän työtaidosta ja käytöksestä.
Jos työnantajalla ei ole varaa lopputilin maksamiseen, pesänhoitaja yleensä hakee palkkaturvasta työntekijöiden saatavat. Konkurssitapauksissa palkat pyritään maksamaan palkkaturvan kautta jo työntekijöiden irtisanomisaikana konkurssipesälle, joka maksaa saatavat edelleen työntekijöille. Palkkaturvana voidaan maksaa varsinaisen palkan lisäksi esimerkiksi lomapalkka, lomakorvaus ja irtisanomisajan palkka.
Lainkohdat: Konkurssilaki ja palkkaturvalaki
