Siirry pääsisältöön

Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvän työttömyysturva

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n jäsenet ovat jäseninä Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa, joka on palkansaajakassa. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvän jäsenen kannattaa harkita jäljempänä selostettavat seikat huomioiden, pysyykö hän edelleen palkansaajakassan jäsenenä vai siirtyykö hän yrittäjäkassaan. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsenenä voi olla riippumatta siitä, kumpaan työttömyyskassaan kuuluu.

Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on työttömyysturvassa oikeus ns. jälkisuojaan. Jälkisuojalla tarkoitetaan sitä, että palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä työttömyysturvan saamisen edellytykset täyttävällä henkilöllä on oikeus saada päivärahaa palkansaajakassasta tai yrittäjäkassasta yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuoja-ajan kuluessa.

Jälkisuojaa sovelletaan sekä silloin, kun henkilö yritystoiminnan aloitettuaan pysyy edelleen palkansaajakassan jäsenenä että silloin, kun henkilö palkansaajakassasta erottuaan liittyy yrittäjäkassaan. Jälkisuoja-aika on kummassakin tapauksessa 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta.

Jos siis säilyttää jäsenyytensä palkansaajakassassa, niin on oikeus saada työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta, mikäli jää työttömäksi (eli yritystoiminta päättyy) ennen kuin 18 kuukautta on kulunut yritystoiminnan aloittamisesta. 18 kuukauden jälkeen jäsenyys palkansaajakassassa päättyy.

Sen jälkeen kun on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ei enää voi saada työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta ennen kuin on yritystoiminnan lopetettuaan aloittanut palkkatyössä, liittynyt sen jälkeen uudelleen palkansaajakassaan ja jäsenenä ollessaan uudestaan täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon (26 kalenteriviikkoa).

Jos taas siirtyy yrittäjäkassaan, on oikeus saada sieltä yrittäjän työttömyyspäivärahaa sen jälkeen, kun on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, joka on 15 kuukautta. Työssäoloehto alkaa kertyä siitä ajankohdasta, jona liittyy yrittäjäkassaan.

Jos siis aikoo pysyvästi siirtyä palkansaajasta yrittäjäksi, kannattaa liittyä saman tien yrittäjäkassaan. Silloin pääsee heti kerryttämään yrittäjän työssäoloehtoa pysyen kuitenkin alkuvaiheessa jälkisuojan piirissä.

Jos sen sijaan aloittaa yritystoiminnan kokeillakseen, miten se lähtee pyörimään, mutta pitää paluuta palkkatyöhön 18 kuukauden kuluessa mahdollisena vaihtoehtona, voi olla kannattavampaa pysyä palkansaajakassan jäsenenä. Tällöin palkkatyöhön palatessa aiemmin kerrytetty palkansaajan työssäoloehto on edelleen voimassa.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n jäsenenä voi olla riippumatta siitä, onko palkkatyössä vai yrittäjänä ja kumpaan kassaan kuuluu. Näin voi hyödyntää esim. jäsenmaksuun sisältyviä vakuutuksia ja palveluita. Palkansaajakassaan kuulumattoman yrittäjän jäsenmaksu on puolet normaalista jäsenmaksusta.

Liiton oikeusturva- ja vastuuvakuutuksissa vakuutettuina ovat palkansaajajäsenten lisäksi myös liittoon kuuluvat itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden palveluksessa ei ole työntekijöitä. Jäsenmaksuun sisältyvät myös mm. vapaa-ajan tapaturma- ja matkavakuutukset. Lisätietoa vakuutuksista löytyy vakuutusyhtiö Turvan sivuilta osoitteesta https://www.turva.fi/yka.

Yrittäjäkassaan liittymisestä löytyy lisätietoa Yrittäjäkassan sivuilta.

Työttömyyskassan vaihtamisesta tulee ilmoittaa Yhteiskunta-alan korkeakoulutettuihin.