Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry - Palkanmaksun viivästyminen

Palkanmaksun viivästyminen

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Jos näin ei ole tapahtunut, on palkanmaksu viivästynyt. Työnantaja on lähtökohtaisesti aina vastuussa palkan oikea-aikaisesta maksamisesta. Ainoastaan niin sanottu ylivoimainen este voi aiheuttaa sen, ettei työnantajalla ole vastuuta palkan viivästymisestä. Jos palkanmaksu työsuhteen kestäessä viivästyy, on työntekijällä oikeus korkolaissa tarkoitettuun viivästyskorkoon.

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi, ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu. Kaikki työsuhteesta johtuneet saatavat on siis pääsääntöisesti maksettava työsuhteen päättyessä. Jos saatavien suoritus viivästyy, työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästymiskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai laskuvirheeseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta.

Jos työntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkia hänelle kuuluvia palkkoja, hänen kannattaa ensin ilmoittaa asiasta työnantajalle ja pyytää palkanmaksun oikaisua. Jos palkkaa ei tästä huolimatta makseta, työntekijän tulee ottaa yhteyttä liittoon saatavan perimiseksi. Saatavaa voidaan esimerkiksi hakea yleisessä alioikeudessa nostetulla kanteella.

Jos työntekijä epäilee työnantajan olevan maksukyvytön, hänen tulee viipymättä tehdä palkkaturvahakemus ELY-keskuksen asiointipalvelun kautta. Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä saatavan erääntymistä.

Jos palkanmaksu on oleellisesti viivästynyt, voi se tietyissä tilanteissa antaa työntekijälle jopa oikeuden päättää työsuhde. Mikäli työnantaja näin aiheuttaa työsuhteen päättämistilanteen, voi työnantajaan kohdistua myös korvausvastuu työsuhteen päättämisestä.

Peruspalkka vanhenee viidessä vuodessa. Ylityökorvaukset vanhenevat ylityön tekemistä seuranneen toisen kalenterivuoden päättyessä. Myös oikeus vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Työsuhteen päätyttyä saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

Katso myös palkkaturvaa koskeva sivu.

Lainkohdat: Työsopimuslaki 2 luvun 13§ ja 14§ sekä palkkaturvalaki

Opas päivitetty 29.6.2023

Lue myös

Palkanmaksun viivästyminen

Lue myös

YTN:n työsuhdeopas

Harjoittelu- ja kesätyöopas

YKAn työelämäopas