Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA esittää työelämän murrokseen kolmea uudistusta: vähintään kuuden kuukauden kokeilua kolmipäiväisestä viikonlopusta, vastuullista tekoälyn käyttöönottoa sekä perustulon mahdollisuuksien selvittämistä ja uutta kokeilua. Tavoitteena ovat parempi palautuminen, osaaminen, työn laatu, joustavat työurat ja toimeentulon turvaaminen. Ehdotukset vahvistaisivat hyvinvointia, tuottavuutta ja Suomen kykyä hyödyntää teknologista muutosta oikeudenmukaisesti kaikille työelämässä kestävästi.
YKA esittää, että seuraavalla hallituskaudella käynnistetään vähintään kuuden kuukauden kokeilu kolmipäiväisestä viikonlopusta. Tavoitteena on lisätä työstä palautumista ja selvittää, miten työajan lyhentäminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Samalla on arvioitava erilaisia toteutusmalleja ja turvattava työntekijöiden palkkataso.
Tekoälyn käyttöönotto puolestaan vaatii investointeja osaamiseen, parempaa johtamista ja selkeitä pelisääntöjä. Teknologian tulee parantaa työn laatua ja palveluita, ei toimia pelkkänä säästökeinona. Erityisesti on varmistettava, että nuorten väylät työelämään säilyvät ja että kaikilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan työuran eri vaiheissa.
Myös sosiaaliturvan on vastattava muuttuvan työelämän tarpeisiin. YKA ehdottaakin perustulon mahdollisuuksien selvittämistä osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta sekä uutta kokeilua sen vaikutuksista työntekoon, opiskeluun ja hyvinvointiin. Tavoitteena on järjestelmä, joka tukee joustavia työuria ja kannustaa työn vastaanottamiseen, yrittäjyyteen ja osaamisen kehittämiseen ilman kohtuutonta toimeentulon menettämisen riskiä.
Yhteistä ehdotuksille on tarve uudistaa työelämän rakenteita rohkeasti. Suomen on löydettävä ratkaisuja, jotka tukevat ihmisten jaksamista, mahdollistavat teknologisen kehityksen hyödyt ja turvaavat toimeentulon työelämän muuttuessa.
“Me YKAssa ajattelemme, että tulevaisuuden työelämä on juuri sellainen, millaiseksi sen yhdessä rakennamme. Tekoälyn mukanaan tuoma teknologinen murros, uupumisepidemia ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen eivät ratkea itsestään – tarvitaan ratkaisuja, jotka katsovat pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo YKAn johtava asiantuntija Annika Nevanpää.
Työelämäuudistusten pohjana toimi aivotutkija Minna Huotilaisen, geopolitiikan asiantuntija Antton Rönnholmin, muutosjohtaja Kirsi Pihan sekä professori Alf Rehnin tulevaisuusvisiot 2100-luvun työelämästä. Visioteksien ja työelämäavausten myötä YKA kutsuu suomalaiset keskustelemaan tulevaisuuden työelämäutopioista, sillä dystopiat tulevat todeksi, jos lakkaamme unelmoimasta.
