Dystopiat tulevat todeksi, jos lakkaamme unelmoimasta. Olemme yhteiskuntana luisuneet tilanteeseen, jossa työelämäkeskustelua määrittävät nykyhetken haasteet: matalasuhdanne, työttömyys ja valtion velkaantuminen. Olemme unohtaneet unelmoinnin ja horisonttiin katsomisen, vaikka juuri tällaisena aikana tarvitsisimme sitä kipeästi.
Me YKAssa ajattelemme, että tulevaisuuden työelämä on juuri sellainen, millaiseksi sen yhdessä rakennamme. Tekoälyn mukanaan tuoma teknologinen murros, uupumisepidemia ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen eivät ratkea itsestään – tarvitaan ratkaisuja, jotka katsovat pitkälle tulevaisuuteen.
Haluamme kutsua sinut mukaan unelmoimaan ja ottamaan askeleita kohti työelämän utopioita. Millainen on tulevaisuuden työelämä, jonka sinä haluaisit nähdä?
Pyysimme neljää kiinnostavaa asiantuntijaa ja ajattelijaa pohtimaan, millaisista elementeistä toimiva työelämä rakentuu 2100-luvulla. Halusimme koota laajan kirjon näkökulmia, jotka kuvaavat potentiaalisia kehityskulkuja tulevaisuuden työelämään.
Lue ja inspiroidu!
Aivotutkija Minna Huotilaisen visiossa työelämässä nyt orastavat muutokset on osattu käyttää hyödyksi 2100-luvulla. Johtamisen laatu on parantunut esihenkilökorttien käyttöönoton myötä, yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvaerot ovat hälvenneet ja työyhteisön ilmapiiristä huolehditaan niin, etteivät yksilöt sairastu sen vuoksi. ”Suomen yksi vientituote 2100-luvulla voisi olla hyvän työelämän rakentamisen alueella. Voisimme viedä maailmalle hyvän työelämän rakennuspalikoita ja hyviä tapoja seurata työelämän muutoksia.”
Tekoäly, ilmastokriisi, väestön vanheneminen ja koulutustason madaltuminen haastavat työelämää, mutta geopolitiikan asiantuntija Antton Rönnholmin mukaan ne ovat ratkaistavissa tarttumalla plastisuuden hetkiin. Niiden aikana yhteiskunta on otollisessa vaiheessa muokkaantumiseen. ”Jos yhteinen vastauksemme on, että me osaamme käyttää koneita, mutta emme halua totella niitä, yhteinen agenda on pikaisesti laitettava toteen panostuksina koulutukseen, työelämän dialogiin ja rohkeuteen näyttää suuntaa”, hän kirjoittaa.
”Eikö hyvinvointi, jota rakennetaan työelämän pahoinvoinnilla, ole hölmöläisen hommaa”, kysyy paremman työelämän puolestapuhuja Kirsi Piha. Hänen visiossaan ensi vuosisadan työelämä muistaa nykyistä paremmin inhimillisen kantokyvyn rajat. Työpaikoilla panostetaan ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen, ja yritykset kirkastavat olemassaolonsa tarkoitusta. Näin ne pystyvät tarjoamaan merkityksellisempää työtä henkilöstölleen. Kiinteän muotin sijaan tulevaisuuden työsuhde on joustava kehys, jonka sisällä ihmiset voivat rakentaa itselleen sopivia polkuja.
Innovaation, designin ja johtamisen professori Alf Rehn kuvittelee maailman, jossa työstä on automatisaation myötä tullut ihailtua eksotiikkaa. Ihmiset elävät perustulolla, mutta osa heistä on valmiita maksamaan elämyspuistoista, joissa simuloidaan vanhaa kunnon työntekoa. Osa taas haluaa elää antropologi Hans Graeberin jalanjäljissä ja rakentaa vaihtoehtoisen yhteiskunnan, jossa ihmistyöllä on yhä merkitystä. “Vaikka suuri automatisointi oli poistanut kurjimman köyhyyden ja puutteen Suomesta, se oli myös poistanut luokkasiirtymien mahdollisuuden”, Rehn kirjoittaa.
Tulevaisuuden työelämä vaatii rohkeita uudistuksia, jotka parantavat sekä ihmisten hyvinvointia että yhteiskunnan kykyä vastata muutokseen.
Suomalainen työelämä on muuttunut: työn tahti nopeutuu, työpäivät pirstaloituvat sekä raja työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyy. Palautumisaika jää monilla riittämättömäksi, mikä näkyy lisääntyvinä terveysongelmina ja sairauspoissaoloina. Ehdotamme ratkaisuksi kolmipäiväistä viikonloppua.
Sosiaaliturvajärjestelmä ei ole pysynyt yhteiskunnan muutosten perässä työelämän pirstaloituessa, eri yrittäjyyden muotojen yleistyessä ja jatkuvan oppimisen tarpeiden voimistuessa. Siksi ehdotamme perustuloon siirtymistä.
Tekoäly muuttaa perustavanlaatuisesti työn sisältöjä, osaamisvaatimuksia ja työelämään pääsyn reittejä. Tekoälyn käyttöönottoa pitää johtaa Suomessa niin, että se vahvistaa osaamista ja parantaa työn laatua eikä heikennä nuorten kiinnittymistä työelämään.
Dystopiat tulevat todeksi, jos lakkaamme unelmoimasta. Millainen on sinun utopiasi tulevaisuuden työelämästä? Osallistu keskusteluun Mentimeterissä tai jaa ajatuksesi sosiaalisen median kanavilla.
Juuri nyt työelämässä kuormitutaan liikaa, osaamispotentiaalia jää hyödyntämättä, johtamistyö on aliarvostettua ja usein aliresursoitua, ja julkishallinnon toimintakyky on koetuksella.
Näihin haasteisiin voidaan vaikuttaa: työelämän rakenteita, johtamista ja osaamisen kehittämistä uudistamalla sekä turvaamalla vahva ja arvostettu julkishallinto.
