Neuvottelut

Työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluita käydään jälleen. Ykalaisia neuvotteluissa edustavat akavalaiset neuvottelujärjestöt YTN ja JUKO. Tältä sivulta löydät ajankohtaista tietoa neuvotteluista.

Oman sopimusalasi ajankohtaisen neuvottelutilanteen voit tarkastaa:

JUKOn sivuilta (kirkko, kunnat ja hyvinvointialueet, Työterveyslaitos, valtio, yliopistot)
YTN:n sivuilta (yritykset, ammattikorkeakoulut, järjestöt)

Ajankohtainen neuvottelutilanne

Päivitetty 4.4.2025

Työmarkkinoille on muodostunut palkankorotusten ns. yleinen linja Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien välisen työehtosopimuksen ja niiden korotusmallia seuranneiden muiden työehtosopimusten myötä. Sopimusmalli on kolmevuotinen ja sinä aikana palkkoja korotetaan kaikkiaan 7,8 %. Sopimuksissa viimeinen vuosi on irtisanottavissa.
Teollisuudessa ja pitkälti myös palvelualoilla on sopimukset saatu tehtyä työntekijöiden ja toimihenkilöiden osalta.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry ovat hyväksyneet 3.4. illalla saavutetun neuvottelutuloksen teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseksi vuosille 2025-27. Saavutetun ratkaisun myötä neuvottelut muilla YTN:n sopimusaloilla ovat saaneet uutta vauhtia.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN antoi lakkovaroituksen kemian alan ylempien toimihenkilöiden työtehtäviin vauhdittaakseen jumiutuneita työehtosopimusneuvotteluja.
Rahoitusalalle syntyi työehtosopimus.
Teknologiateollisuuden palkankorotuskiistan ratkaisemattomuus säteilee myös muille sopimusaloille. Ylempien toimihenkilöiden sopimustoiminnan osalta ns. suma seisoo, olkoonkin että sopimuskierroksella on yleinen linja muodostunut.

Julkisen sektorin osalta evankelisluterilaisen kirkon työntekijöille on saatu yleisen linjan mukainen palkkaratkaisu kolmelle vuodelle.
Myös Kansaneläkelaitoksen työntekijöiden osalta on saavutettu yleisen linjan mukainen palkkaratkaisu.
Sen sijaan valtiosektorin osalta tilanne on hyvin vaikea. Sopimuskausi päättyi 28.2.2025 ja valtiotyönantaja on tässä vaiheessa suostunut enintään 6,3 %:n palkantarkistuksiin. Työntekijäpuoli on antanut tilanteesta tiedotteen 7.3.2025. Koska työnantajapuoli ei ole osoittanut halua vakaviin neuvotteluihin, neuvottelujärjestömme JUKO ja muut pääsopijat PRO ja JHL ovat päättäneet ylityö-, vuoronvaihto- ja liukumasaldon kerryttämisen kiellosta, joka koskee kaikkia valtion työsopimussuhteisia työntekijöitä. Kielto alkoi keskiviikkona 19.3.2025 kello 00:01 ja on voimassa toistaiseksi. Lue lisää aiheesta täältä. Valtion neuvottelujen vauhdittamiseksi JUKO, PRO ja JHL antoivat 31.3.2024 lakkovaroituksen tiettyihin valtion virastoihin 15.4-16.4.2025 väliseksi ajaksi. Työriidan sovittelu on alkanut 1.4. ja valtakunnansovittelija tiedottaa sen etenemisestä.
Valtiosektorille annettiin jo toinen lakkovaroitus 7.4.2025. Kolme vuorokautta kestävän lakon on määrä alkaa tiistaina 22. huhtikuuta, jos sovittelussa ei synny kaikkien neuvotteluosapuolien hyväksymää sovintoesitystä ennen sitä. Aiemmin ilmoitetut valtion kaikkia työsuhteisia työntekijöitä koskevat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot sekä liukumasaldojen kerryttämiskielto ovat edelleen voimassa. Jos kiistaan palkankorotuksista valtiolla ei saada ratkaisua ennen maanantai-iltaa 14.4.2025, JUKOn, JHL:n ja Pron kaksi vuorokautta kestävä ensimmäisen vaiheen lakko valikoiduilla työpaikoilla alkaa tiistaina 15. huhtikuuta.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara antoi sovintoesityksen valtion virka- ja työehtosopimuskiistaan 13. huhtikuuta. Neuvotteluosapuolilta on pyydetty vastausta esitykseen klo 18:aan mennessä. Jos kiistaan palkankorotuksista ei saada ratkaisua ennen maanantai-iltaa 14.4., JUKOn, JHL:n ja Pron kaksi vuorokautta kestävä lakko valikoiduilla työpaikoilla alkaa tiistaina 15. huhtikuuta.
Yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa ei saatu ratkaisua sopimuskauden päättymiseen mennessä 31.3.2025. Palkantarkistuskysymysten ohella pöydällä on monia tekstiasioista ja muun muassa kysymys opetus- ja tutkimustehtävissä olevien työntekijöiden opetustuntikatoista.
Myös Työterveyslaitoksen työehtosopimuksesta neuvotellaan edelleen. Sopimuskausi päättyi 31.3.2025.
Kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimusten osalta neuvottelut alkoivat 11.3.2025. Sopimuskausi on päättymässä huhtikuun lopussa.

Miksi nyt neuvotellaan?

Suomessa työehtosopimukset kattavat tällä hetkellä 89 % suomalaisten työsuhteista. Julkisella sektorilla työ- ja virkaehtosopimusten kattavuus on käytännössä 100 %. Työ- ja virkaehtosopimuksissa voidaan sopia lakia tarkempia ja työntekijän kannalta parempia ehtoja, ja ne ovat voimassa 1–3 vuotta. Kun sopimuskausi lähenee loppuaan, aloitetaan neuvottelut uusista sopimuksista.

Sopimuksista neuvottelevat työntekijöiden ja työnantajien edustajat, työntekijäpuolella työehtosopimuksen neuvottelijaksi tarvitaan aina rekisteröity yhdistys eli käytännössä ammattiliitto tai neuvottelujärjestö. Siksi sekä työntekijöiden kuuluminen ammattiliittoihin että työnantajien järjestäytyminen työntekijäliittoihin vahvistaa työehtosopimusjärjestelmää.

Suomessa työehdoista on perinteisesti sovittu hyvin laajasti yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän kautta. Tämä mahdollistaa alakohtaisia ratkaisuja sekä pitää samalla huolta työsuhteen heikommasta osapuolesta eli työntekijästä. Ilman ammattiliittoja ja työnantajaliittoja järjestelmää ei olisi, joten liittoon kuuluminen on tärkeää myös kollektiivisesta näkökulmasta.

Mitä tavoitteita neuvotteluissa on?

Yksi keskeisimpiä työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden tavoitteita on palkankorotukset. YKAn viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen mukaan suurimmalla osalla ykalaisista palkka nousi nimenomaan sopimusneuvotteluissa saavutettujen yleiskorotusten kautta. Työ- ja virkaehtosopimuksissa saavutetut korotukset ovat tärkeäitä siksi, että palkan ostovoima säilyisi ennallaan suhteessa yleiseen hintatason nousuun.

Muitakin tavoitteita neuvotteluissa on, ja niiden taustalla on työntekijöiden työolojen ja –ehtojen parantaminen.

Työaika kuuluu myös asiantuntijatyöhön. Työaikasaldojen hallintaa vahvistetaan.
Etätyön pelisääntöjen vahvistaminen. Asiantuntijoilla ja keskijohdolla on oltava laaja oikeus ja mahdollisuus päättää työnsä tekemisen paikasta ja ajasta.
Jokaisella työpaikalla edistetään aitoa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Työnantajan on laadittava arvio yhdenvertaisuuden toteutumisesta työhönotossa ja työpaikoilla.
Vuosilomakäytännöt tukemaan palautumista ja jaksamista. Lisätään vuosiloman määrää esimerkiksi luopumalla vuosilomalain mukaisesta lauantailaskennasta. Muutetaan vuosiloman kertymäsäännökset yhdenvertaiseksi (2,5 pv/kk) riippumatta työsuhteen kestosta).
Oikeus vaihtaa lomarahat halutessaan osin tai kokonaan vapaaksi.
Tilapäiset vapaat palkalliseksi kuten esimerkiksi lapsettomuushoidot ja omaishoitovapaat.
Työehtosopimuksen tarkoittamilla luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeutta on vahvistettava ja turvattava heille muun muassa ansiokehitystakuu sekä varaluottamushenkilöille sama suoja ja oikeudet kuin varsinaisille luottamushenkilöille.

Lue lisää YTN:n tavoitteista

Työhön liittyvän matkustamisen nykyistä parempi korvaaminen ja tähän liittyvän palkattoman työn kitkeminen.
Perhevapaiden palkkausta koskevien määräysten joustavoittaminen ja laajentaminen huomioimaan entistä paremmin nykyiset moninaiset perhemallit.
Henkilöstön edustajien aseman parantaminen muun muassa tiedonsaannin ja palkkauksen osalta.

Edellä mainittujen yleistavoitteiden lisäksi kullakin sektorilla (valtio, kunta, hyvinvointialue, yliopistot, kirkko ja talokohtaiset sopimukset) on omia erityistavoitteitaan.

Lue lisää JUKOn sivuilta