Pääministeri Orpon hallitus kokoontuu ensi viikolla 21.–22. huhtikuuta vaalikauden viimeiseen kehysriiheen. Valtiovarainministeri Riikka Purra on aikaisemminkin kertonut kokonaissäästöjen olevan hieman yli 400 miljoonaa euroa. Toisaalta kehysriihi on hallituksen viimeisiä hetkiä saada tuottavuutta nousuun tällä kaudella.
YKAlla on terveisinä hallituksen kehysriiheen kolme tuottavuuden kasvuun tähtäävää pointtia:
Korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömyysasteen nousuun ei näy taittumisen merkkejä. Työttömyyden ollessa korkeaa muutenkin tämä ei ole yllättävää, sillä työllisyystilanteen heikkeneminen iskee aina ensimmäisenä ja koviten juuri nuoriin.
Kehysriihessä hallituksella on mahdollisuus tehdä päätöksiä tilanteen ratkaisemiseksi. YKA ehdotti hiljattain yhdeksi ratkaisuksi nuorisotyöttömyyteen mallia, jossa palkan työeläke- ja sosiaalivakuutusmaksut puolitettaisiin vuodeksi, kun palkataan korkeakoulusta vuoden sisällä valmistunut alle 30-vuotias. Kannustin olisi kohdennettu ja määräaikainen.
YKAn ehdottamassa mallissa eläkemaksuista jäisi saamatta arviolta alun toistakymmentä miljoonaa. Kokonaiseläkekertymä nuoren eläkkeeseen olisi noin prosentin pienempi, mutta tämä kompensoituisi lopulta työuran pidentyessä. Lisäksi olisi todennäköistä, että työuran pidentyminen alkupäästä vaikuttaisi positiivisesti elinkaaren aikaiseen palkkakehitykseen.
Nuorten osaajien työllistämisen edistäminen on järkevä ja edullinen investointi maan talouden kasvuun, joka maksaisi itsensä veroeuroina takaisin.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ollaan tekemässä lisäleikkauksia. Sote-järjestöjen avustuksista on leikattu tällä hallituskaudella jo lähes 40 %, mutta lisää on siitä huolimatta suunnitteilla. Järjestöiltä leikkaaminen vaikuttaa suoraan siihen, millaista apua ja tukea kansalaiset saavat, sillä järjestöt vastaavat monista yksittäisen kansalaisen kannalta merkittävistä tuki- ja ohjauspalveluista.
SOSTEn laskelmien mukaan jokainen sote-järjestöjen valtionavustuksiin käytetty euro säästää julkisen sektorin kustannuksia välittömästi yli 1,4 euroa. Järjestöjen tekemän työn tehokkuus perustuu mm. laajaan vapaaehtoistyön määrään. Tuloksellinen vapaaehtoistyö tarvitsee rinnalleen palkattua työvoimaa kouluttamaan ja organisoimaan sekä lisäksi aineellisiakin resursseja onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Sosiaalihuollon palveluvalikoimaan kaavaillut 100 miljoonaan leikkaukset kohdistuvat yhteiskunnalle kriittisiin palveluihin kuten lastensuojelu, omaishoito ja vammaispalvelut. Kyseessä ovat palvelut, joihin jokainen kansalainen elämänsä aikana todennäköisesti törmää, ja näistä säästäminen ei poista kustannuksia, vaan siirtää ne toisaalle.
Johtaminen kansallisena kysymyksenä on ehkä useimmin sivuutettu tuottavuustoimi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että johtamiskäytännöt voivat selittää jopa neljänneksen yritysten tuottavuuseroista – vaikutus voi olla suurempi kuin tutkimus- ja kehitystoiminnalla.
Hyvä johtaminen lisää yritysten dynaamisuutta, kuten kykyä uudistaa toimintoja, sopeutua markkinoiden muutoksiin ja parantaa tehokkuutta. Toisin sanoen laadukas johtaminen edistää kaikkea sitä, mitä nyt suomalaisessa työelämässä eniten tarvitaan. Samanaikaisesti vain ani harva on kiinnostunut johtamisesta ja toisaalta johtajiksi yletään ilman riittävää osaamista tai tukea esihenkilötyöhön.
Hallituksen tulee kehysriihessä tehdä päätöksiä sen varmistamiseksi, että työantajat taakavat esihenkilöiksi nouseville riittävän osaamisen ja tuen tehtävään, johtaminen ja esihenkilötyö tunnistetaan laissa ja ennen kaikkea johtaminen nostetaan kansallisen tuottavuuspolitiikan keskiöön.
“Talous ei voi kasvaa, jos hyvinvointivaltio pettää. Miten jaksaisit olla töissä tuottava, jos palvelut eivät pelaa, ja pitää kantaa kohtuuttoman suuri taakka vaikkapa hoivasta. Nyt kaavaillut leikkaukset näkyvät toteutuessaan monen suomalaisen arjessa nopeasti. Ei siis kasvua ilman hyvinvointia.”
– Ainomaija Rajoo, YKAn johtava asiantuntija
