Keskusta tavoittelee uudella hallinnon lähimallillaan vähintään puolen miljardin euron säästöjä ja perustelee niitä “pöhöttyneen ja paisuneen” keskushallinnon karsimisella. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen Simo Pöyhönen pitää väitettä pöhöttyneestä hallinnosta ongelmallisena: hallintoa on leikattu rajusti, mutta lakisääteisten tehtävien määrä ei ole vähentynyt lainkaan.
YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen korostaa, että puhe pöhöttyneestä hallinnosta ei vastaa todellisuutta. Tuoreen valtionhallinnon virkamiehille tehdyn kyselyn mukaan jo tehdyt leikkaukset ovat kasvattaneet työmäärää ja virkavirheiden riskiä. Vain alle kolmannes kokee henkilöstöresurssien riittävän tehtävien hoitamiseen huolellisesti ja määräajassa. Tästä huolimatta lisäleikkauksia hallintoon on vielä luvassa.
Pöyhönen painottaa, että Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuilla ei sinällään ole kantaa siihen, millä mallilla julkisen hallinnon tehtävät järjestetään. Kuitenkin väite ministeriöihin keskittyneestä vallasta antaa julkisen hallinnon nykytilasta liian yksinkertaisen kuvan. Tälläkin hetkellä kunnissa on vahva perustuslailla turvattu autonomia oman kunnan asioihin, siinä missä ministeriöt ja virastot hoitavat kansallisia asioita.
“Julkishallinnossa on viime vuosina tehty laajasti hallinnollisia uudistuksia ja siellä kaivataan nyt ennen kaikkea työrauhaa. Jos hallinnollisia uudistuksia tehdään lisää, on riittävät ja pitkäjänteiset henkilöstöresurssit taattava työhyvinvoinnin sekä palveluiden laadun ja oikeusturvan säilyttämiseksi”, Pöyhönen muistuttaa.
Valtionhallinnosta on tällä hallituskaudella päätetty säästää vuosina 2023–2027 noin 592 miljoonaa euroa. Vuoteen 2030 mennessä säästöjen määrän arvioidaan kasvavan lähes 700 miljoonaan euroon. Samalla henkilöstömäärä vähenee, mutta lakiin kirjatut tehtävät pysyvät pitkälti ennallaan. Vastaavasti myös kunnissa ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla on viime aikoina jouduttu vähentämään henkilöstöä, vaikka jo vuonna 2024 enemmistö paikallishallinnossa koki henkilöstöresurssit riittämättömiksi.
“Jos puoli miljardia euroa voidaan todella säästää hajauttamalla hallintoa enemmän paikallistasolle, mitä tehtäviä lakataan tekemästä ja mitä palveluja karsitaan? Pelkkä hallinnon tasojen tai organisaatioiden muuttaminen ei itsessään synnytä säästöä. Lakisääteisten tehtävien toteuttaminen maksaa riippumatta siitä, minkä organisaation vastuulla ne ovat”, Pöyhönen sanoo.
YKA on pitänyt esillä, että tuottavuutta voidaan parantaa parhaiten kehittämällä johtamista.
“Yksityisen sektorin osalta on tutkittu, että johtamiskäytännöt voivat selittää jopa 24 % tuottavuudeltaan matalimpaan ja korkeimpaan kymmenykseen kuuluvien yritysten välisestä keskimääräisestä tuottavuuserosta. Miksi emme hyödynnä tätä tietoa julkisen hallinnon kehittämisessä?”, Pöyhönen ihmettelee.
Pöyhösen mukaan hallinnon kehittäminen on tervetullutta, mutta uudistaminen ei saa tarkoittaa sitä, että olemassa olevat tehtävät oletetaan hoidettavan pienemmällä joukolla vain siksi, että hallinnon halutaan näyttää paperilla pienemmältä.
“Jos julkisen talouden tasapainottaminen halutaan tehdä hallintoa keventämällä, on pystyttävä osoittamaan, mitä tarpeetonta työtä ja päällekkäistä tekemistä poistetaan. Muuten kyse ei ole hallinnon tehostamisesta vaan resurssien leikkaamisesta, joka johtaa vielä suurempiin työhyvinvoinnin ongelmiin”, Pöyhönen sanoo.
“Hyvä hallinto on sitä, että lakisääteiset tehtävät hoidetaan ajoissa, laadukkaasti ja ihmisten oikeusturva turvaten – ja samalla niin, että jokaisella hallinnossa työskentelevällä on mahdollisuus onnistua työssään ja voida hyvin.”
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäseniä työskentelee julkishallinnon kaikilla tasoilla niin kunnissa, hyvinvointialueilla, ministeriöissä kuin valtion virastoissakin. Julkisen sektorin palveluksessa työskentelee 56 % liiton jäsenistä. (YKAn työmarkkinatutkimus 2025)
