Orpon hallitus kokoontuu huomenna budjettiriiheen, jossa on tarkoitus sinetöidä massiiviset lisäleikkaukset valtionhallintoon. Akavalaisten liittojen tuore kysely paljastaa, että jo aiemmin tehdyt leikkaukset ovat lisänneet työmäärää ja virkavirheiden riskiä merkittävästi. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut pitää tilannetta vakavana niin työntekijöiden hyvinvoinnin kuin kansalaisten oikeusturvankin kannalta.
Kevään kehysriihessä hallitus sopi 60 miljoonan euron lisäleikkauksista valtionhallintoon. Niiden kohdentamisesta on määrä päättää nyt budjettiriihessä. Hallituskaudella päätetyt säästöt valtionhallinnosta ovat vuosina 2023–2027 noin 592 miljoonaa euroa, ja vuoteen 2030 mennessä säästöjen määrä kasvaa lähes 700 miljoonaan euroon.
Akavalaisten julkisen sektorin esihenkilöitä ja asiantuntijoita edustavien liittojen jäsenille tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että säästöjen seuraukset näkyvät jo työpaikoilla. Vastaajista 55 prosenttia kertoo työmäärän kasvaneen jo tehtyjen leikkausten seurauksena. Peräti 61 prosenttia arvioi virkatoiminnassa tapahtuvien virheiden ja vahinkojen riskin kasvaneen viimeisten kahden vuoden aikana.
”Puheet paisuneesta hallinnosta ovat irronneet todellisuudesta. Valtionhallinnosta on leikattu jo rajusti, mutta lakisääteiset tehtävät eivät ole kadonneet minnekään. Nähtäväksi jää, kuka ne jatkossa tekee”, pohtii Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen.
”Vastuullinen säästäminen edellyttää priorisointia. Jos henkilöstöä vähennetään näin voimakkaasti, myös tehtäviä on vähennettävä. Ei ole kestävää eikä vastuullista odottaa, että yksi ihminen tekee useamman ihmisen työt. Tekoälyä voidaan toki hyödyntää, mutta se ei ole mikään kaikkia leikkauksia ratkaiseva hokkuspokkustemppu.”
YKA on aiemminkin muistuttanut, että julkisen sektorin hallinnon henkilöstöresurssit on jo puristettu minimiin. Suomessa valtionhallinnon työntekijöiden suhde julkisen sektorin kokonaismenoihin on Euroopan unionin pienimpiä.
Kyselyyn vastanneista vain alle kolmannes kokee, että henkilöstöresurssit riittävät työtehtävien hoitamiseen huolellisesti ja määräajoissa. Virkamiehiä on kehotettu johtajien toimesta priorisoimaan tehtäviään, mutta käytännössä mitään ei saa jättää tekemättä. Tämä on mahdoton yhtälö.
Pöyhönen muistuttaa, että hyvän hallinnon periaatteista ja lakisääteisten tehtävien suorittamisestä ei voi tinkiä siksi, että budjettiin on päätetty uusi säästötavoite. Kun resursseja vähennetään mutta tehtävät pidetään ennallaan, seurauksena on kasvava eettinen kuormitus ja riski siitä, että työ tehdään jatkuvasti mahdottomissa olosuhteissa.
“On väärin, että virkamiehille ei anneta tosiasiallista mahdollisuutta hoitaa työtään hyvin. Jokainen työntekijä, myös valtion, ansaitsee onnistumisen avaimet työhönsä. Kukaan ei halua tehdä virkavirhettä, josta voi saada jopa syytteen.”
Valtionhallinnon leikkaukset eivät jää virastojen seinien sisälle.
Tilastokeskus saattaa joutua lakkauttamaan esimerkiksi vaali- ja rikostilastoja, joita oikeusministeriö pitää kriittisinä demokraattisen oikeusjärjestelmän kannalta. Tuomioistuimiin kohdistuvat säästöt taas uhkaavat pidentää oikeusprosessien kestoa entisestään. Verohallinto on arvioinut palvelujen heikentymisen voivan vaikeuttaa yritysten toimintaa.
Hallituskauden alussa oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että ensimmäiset budjettilait valmisteltiin liiallisessa kiireessä: lausuntoajat olivat pahimmillaan vain muutaman päivän mittaisia ja vaikutusarvioinnit puutteellisia. Ratkaisussa korostettiin myös henkilöstöresurssien riittävyyttä lainvalmistelussa.
Vuoden päästä syksyllä uusi hallitus joutuu jälleen käsittelemään budjettilakeja. Silloin valtionhallinnosta on jo leikattu satoja miljoonia euroja.
“Kysymys kuuluu: millä resursseilla lait silloin valmistellaan – ja kuinka paljon valtion toimintakyvystä pitää vielä leikata ennen kuin hallitus myöntää, että rajat ovat tulleet vastaan?”, Pöyhönen summaa.
Akavalaiset julkisen sektorin esihenkilöitä ja asiantuntijoita edustavat liitot eli JEA-liitot (Akavan Erityisalat, DIFF – Ingenjörerna i Finland, Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Juristiliitto, Tekniikan Akateemiset, Tradenomit & Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut) toteuttivat kyselyn valtiolla työskenteleville jäsenilleen touko-kesäkuussa 2026. Kysely toteutettiin anonyyminä web-kyselynä ja siihen vastasi 2050 henkilöä.
