Korkeakoulutettujen työttömyys on todella korkealla, mikä aiheuttaa monessa perusteltua huolta. Vanha nyrkkisääntö korkeakoulutuksen tuomasta suojasta työmarkkinoille pätee kuitenkin yhä: vaikeasta tilanteesta huolimatta korkeakoulutettujen työttömyysaste on paljon alempia koulutustasoja matalampi. Ilman uutta osaamista ei uusia työpaikkoja synny.
Aiemmin tällä viikolla valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva Suomen talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä seuraava tuottavuuslautakunta nosti esiin huolen siitä, ettei Suomen tuottavuus ole pahemmin kasvanut 20 vuoteen. Koulutukseen panostaminen oli yksi neljästä heidän esittämästä ratkaisusta tilanteeseen.
Ehdotus on perusteltu, sillä samalla ajanjaksolla koulutustasomme on jäänyt merkittävästi verrokkimaistamme jälkeen. Ikäluokkien pienenemisen johdosta suomalaisten osaamispääoma lähtee 2040-luvun lopulla laskuun, mikäli vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista ei saa korkeakoulututkintoa.
Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että korkea koulutus- ja osaamistaso on edellytys tuottavuuden kasvulle. Se on yksi keskeisistä syistä, miksi Suomi on asettanut tavoitteeksi korkeakouluttaa 60 prosenttia nuorista aikuisista. Korkealla osaamisella tuotetaan uusia ideoita ja sopeudutaan työelämän murrokseen – eli toisin sanoen luodaan myös uusia työpaikkoja.
Me Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuissa olemme sitä mieltä, että jokainen nuori ansaitsee tutkintolupauksen. Koulutustaso ei nouse, jos hakupainetta ei saada purettua. Joka vuosi tuhansia osaavia nuoria jää vaille opiskelupaikkaa, mikä venyttää myös korkeakouluista valmistuvien keski-ikää ja lyhentää siten työuria.
Tutkintoja halpuuttamalla ei osaamistaso kuitenkaan nouse. Siksi me YKAssa näemme, että tarvitsemme ylivaalikautisen sitoutumisen korkeakoulutuksen riittävään rahoitukseen. Samalla on laitettava koulutuspolut kuntoon purkamalla kouluttautumisen esteitä ja vahvistamalla toiselta asteelta saatavia jatko-opintovalmiuksia.
Myös Akava on nostanut koulutustason noston merkitystä parhaillaan käynnissä olevassa kampanjassaan muistuttamalla, että ilman osaamista Suomi pysähtyy.
Korkeakoulutettujen 25–64-vuotiaiden työllisyysaste on Akava Worksin katsauksen mukaan 88,5 prosenttia, siinä missä keskiasteen tutkinnon suorittaneilla se on noin 75 prosenttia ja perusasteen varassa olevilla reilu 48 prosenttia. Korkeakoulutettujen työttömyysaste sen sijaan on noin 5,5 prosenttia, siinä missä keskiasteen suorittaneilla se on reilu 11 prosenttia ja perusasteen varassa olevilla yli 20 prosenttia. Korkeakoulutus siis parantaa asemaa työmarkkinoilla myös vaikeina aikoina.
Juuri nyt vaikean suhdannetilanteen vuoksi myös korkeakoulutetuilla tilanne on kuitenkin heikompi, kuin normaalisti. Korkeakoulutettujen lukumäärän kasvun myötä kasvua nähdään sekä työttömien että työllisten määrässä: työttömiä korkeakoulutettuja on noin 5000 enemmän kuin vuosi sitten ja kasvu on hidastunut vain vähän verrattuna matalammin koulutettuihin. Työllisyysaste on kuitenkin pysytellyt korkealla.
Elokuun tilannetta kuvaavat työttömyystilastot saivat monet päättäjät ja mediat ilakoimaan työllisyyden kasvusta. Työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa oli 34 000 työllistä enemmän, kuin vuotta aiemmin. Saman tilaston mukaan työttömien määrä olisi laskenut 5 000 henkilöllä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta.
Työttömyyttä tilastoidaan Suomessa kahdella keskeisellä tavalla: otospohjaisella työvoimatutkimuksella ja työvoimaviranomaisten rekisteripohjaisella työnvälitystilastolla. Elokuussa uutisoidut luvut pohjaavat työvoimatutkimukseen, jossa virhemarginaali on kuitenkin melko huomattava ja esimerkiksi työttömyyden määritelmä tiukempi. Kun työvoimatutkimus kertoi työttömien määrän laskeneen, oli työnvälitystilastosta nähtävissä, että työttömiä työnhakijoita oli kuitenkin elokuussa 2026 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Korkeakoulutettuja työttömiä työnhakijoita oli elokuussa lähes 22 000 enemmän kuin elokuussa 2023, mutta työttömyyden kasvu näyttää kuitenkin olevan hidastumassa. Seuraavien kuukausien tilastot näyttävät, jatkuuko positiivinen kehityskulku. Korkeakoulutettujen työllisyystilanteen vaihtelu on monia muita väestöryhmiä pienempää ja siten myös hitaampaa, joten suhdanneherkempiä ryhmiä tarkastelemalla voimme nähdä osviittaa siitä, mihin suuntaan olemme menossa.
Annika Nevanpää Kirjoittaja on YKAn johtava asiantuntija, joka on ennen YKAlle tuloa työskennellyt nuorisotyöttömyyden teemojen äärellä.
Kun työ ja palautuminen ovat tasapainossa, johtaminen saa ansaitsemansa resurssit, osaamista kehitetään läpi työuran ja julkishallinto toimii vakaana yhteiskunnan tukirakenteena, syntyy työelämä, joka on sekä inhimillinen että tuottava.
