Uudet leikkaukset valtionhallintoon ovat Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen puheenjohtajan Hanna Saulin mielestä täysin kohtuuttomia. Jo vuonna 2023 valtionhallinnolla työskentelevistä ykalaisista yli kaksi kolmasosaa arvioi, etteivät henkilöstöresurssit olleet riittävät työtehtävien suorittamiseen huolellisesti ja määräajoissa.
Merkittävin kehysriihen säästökohde oli jälleen valtionhallinto. Yhdessä aiempien päätösten myötä hallituksen leikkaukset valtionhallinnosta kasvavat jo lähes 700 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Hallinnosta supistaminen tarkoittaa väistämättä vaikutuksia lainsäädännöstä tulevien viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen ja kansalaisten oikeuksiin. Noin joka viidennessä työnantajavirastossa onkin käyty kuluvan hallituskauden aikana yhteistoimintaneuvottelut.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen näkemys on, että vastuullinen säästäminen edellyttää selkeää priorisointia.
“Hallitus väistää poliittisen vastuun määrittelemällä pelkän säästöjen raamin. Leikataan vähän joka paikasta ilman, että kerrotaan, mitä palveluita ollaan valmiita ajamaan alas. Säästöt revitään nyt valtionhallinnossa työskentelevien selkänahasta, sillä lakisääteisten tehtävien määrää ei olla vähentämässä”, Sauli kummeksuu.
Säästöjen vaikutukset näkyvät jo kansalaisten ja yrityselämän arjessa. Esimerkiksi uudet yritykset ovat joutuneet tänä keväänä odottamaan jopa lähes kaksi kuukautta arvonlisävero- ja ennakkoperintärekisteriin pääsemistä. Tämä viivyttää yritystoiminnan käynnistämistä tarpeettomasti.
Jo vuonna 2023 valtionhallinnolla työskentelevistä ykalaisista yli kaksi kolmasosaa arvioi, etteivät henkilöstöresurssit olleet riittävät työtehtävien suorittamiseen huolellisesti ja määräajoissa. Lähes puolet katsoi, että virheiden ja vahinkojen riski virkatoiminnassa oli kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana.
Hallitus päätti leikata sote-järjestöiltä 50 miljoonaa euroa jo aiemmin päätetyn 140 miljoonan euron lisäksi. Leikkausta kompensoidaan jakamalla hyvinvointialueiden kautta järjestöiltä 25 miljoonaa euroa hankerahoituksena. Kehysriihipäätöksissä näkyy Saulin mukaan se, että järjestöjen tekemän työn arvoa ei tunnisteta.
“Jos tunnistettaisiin, ei siitä näin massiivisesti ja toistuvasti leikattaisi”, Sauli sanoo.
Järjestökenttään kohdistuneet toistuvat leikkaukset tuskin realisoituvat säästöiksi. SOSTEn laskelmien mukaan jokainen sote-järjestöjen valtionavustuksiin käytetty euro säästää julkisen sektorin kustannuksia välittömästi yli 1,4 euroa.
Lisäksi tieto säästöjen kohdentumisesta on tähän mennessä tullut järjestöille aina viimeisellä mahdollisella hetkellä. Jos näin toimitaan tälläkin kertaa, on tyhjäksi pumpattujen järjestöjen mahdotonta toteuttaa sopeutuksia kestävästi. Ministeriöiden on mahdollistettava järjestöille hyvän hallintotavan toteuttaminen ja työntekijöiden inhimillinen kohtelu kertomalla avustuspäätöksistä ajoissa.
“Yhdessä hallituksen päättämien merkittävien sosiaalipalvelujen säästöjen kanssa leikkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten väestön työ- ja toimintakyvystä aiotaan pitää huolta ilman näitä palveluita” Sauli sanoo.
