Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi päättyi etuajassa tiistai-iltana odotetun yllätyksettömästi. Kevään kehysriihessä sovitut säästöt betonoitiin vuoden 2027 talousarvioesitykseen eikä uusia toimia esimerkiksi työttömyyteen tai koulutus- ja osaamistason nostoon nähty.
Budjettiriihen päättymisestä tiedotettiin otsikolla “Talous kasvaa, ja hallitus vauhdittaa kasvua täsmätoimilla”. Yhteisöveroa ja työn verotusta kevennetään ja hallituksella on luottoa työllisyyden kasvuun. Pääministeri Orpo osoitti myös tyytyväisyytensä ostovoiman kehittymiseen, unohtaen kuitenkin mainita sen johtuvan ensisijaisesti ammattiliittojen neuvottelemista palkkojen yleiskorotuksista.
Tarve valtiontalouden tasapainottamiselle lie kiistaton. Kroonisessa resurssivajeessa selviytymiskamppailua käyvät työntekijät ja virkamiehet eivät kuitenkaan yhdellä budjettipäätöksellä muutu entistä tuottavammiksi, vaan tehtävät ja vastuut tulisi mitoittaa käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Siksi meidän mielestämme johtaminen tulisi nostaa kansallisen tuottavuuspolitiikan painopisteeksi. Tämä on myös tuottavuuden kasvun edellytys – palveluiden laadusta ja kansalaisten oikeusturvasta puhumattakaan.
Syksyn budjettiriihessä vahvistettiin kevään kehysriihessä sovitut 60 miljoonan euron valtionhallinnon toimintamenojen lisäsäästöt. Konkreettisella tasolla tämä tarkoittaa vuoden 2027 talousarvioluonnoksen mukaan 660 henkilötyövuoden laskua vuoteen 2026 verrattuna.
Akavalaisten liittojen keväällä tekemän kyselyn mukaan enemmistö virkamiehistä koki jo ennen näitä säästöjä, että virheiden ja vahinkojen riski virkatoiminnassa on kasvanut edellisen kahden vuoden aikana. Useampi kuin kaksi kolmesta koki henkilöstöresurssit riittämättömiksi tehtävien suorittamiseen ajoissa ja huolellisesti.
Toimintamenosäästöt eivät kuitenkaan kohdistu vain henkilöstöön, vaan myös infraan. Esimerkiksi tämän vuoden loppuun mennessä Pasilan uudella supervirastotalolla työskentelee yli 5000 työntekijää. Työpisteitä löytyy kuitenkin alle puolille, vaikka kiristyneet etätyökäytännöt ohjaavat lähityöhön.
Mieleeni tulee vuonna 2021 julkaistu Ylen minisarja Sisäilmaa, jossa kuvataan homevaurioista absurdissa säästökurimuksessa kamppailevaa TE-toimistoa. Sarjassa Elina Knihtilän roolittama palveluesihenkilö koittaa toimeenpanna TEM:n ohjauksessa hypermahdollistamismallia – menettäen hiljalleen järkensä.
Kuriositeettina kerrottakoon, että käsikirjoituksessa hyödynnettiin oikeita silloisen TE-toimiston virkamiehiä.
Olemme YKAssa syvästi huolestuneita siitä, miten syvään mielikuvat paisuneesta hallinnosta, jossa vedetään kampaviinereitä kansalaisten piikkiin, ovat iskostuneet. Todellisuudessa valtiolla työskentelevien osuus kaikista palkansaajista oli vielä 1970-luvulla yli 10 prosenttia, kun tänä päivänä se on reilut kolme prosenttia. Työmäärä sen sijaan ei ole vähentynyt, päinvastoin.
Virkavastuulla toimivien virkamiesten ei kuitenkaan ole lupa lipsua määräajoista tai hyvän hallinnon periaatteista vain siksi, ettei aika tai käsiparit riitä. Kas siinäpä erinomaiset eettisen stressin ja työuupumuksen ainekset työskentelessä poliittisen johdon ja kansalaisten tuomien paineiden ristitulessa.
Lisää paineita julkisille palveluille tuovat myös budjettiriihessä sinetöidyt massiiviset leikkaukset STEA-avustuksiin: budjettiriihipäätösten myötä avustukset tulevat siis puolittumaan hallituskauden aikana. Tässä yhtälössä tuntuu unohtuneen se, että maamme historiassa järjestöt ovat olleet kiinteä osa hyvinvointivaltiota paikaten palvelutarjonnassa sitä, mihin julkiset palvelut eivät riitä tai mikä järjestöiltä hoituu edullisemmin.
Me yhteiskuntatieteilijät kyllä ymmärrämme, millaisia seurauksia tällaisilla leikkauksilla voi olla. Yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla on kaikilla roolinsa siinä, että yhteiskuntamme pyörät pyörivät. On surullista nähdä, miten näköalattomia ja jopa vastuuttomia puheet järjestökentästä tai julkishallinnosta ovat viime vuosina olleet.
Haluan tähän väliin muistuttaa, että YKAn palveluiden puoleen kannattaa kääntyä, mikäli kaipaat tukea omassa uratilanteessasi. Lakineuvonnan yhteystiedot löydät täältä.
Seuraava budjettiriihi käydään uuden hallituksen johdolla. Monella on varmasti muistissa tämän hallituskauden ensimmäinen syksy, kun kiire oli niin kova, että lausuntokierrokset kestivät standardeista poiketen pahimmillaan vain joitain päiviä. Oikeuskansleri otti tähän kantaa ja varoitteli, että seuraavalla kerralla henkilöstöresurssien tulee olla paremmalla tolalla, jotta valmistelu olisi hyvän hallinnon mukaista.
Tällä hallituskaudella valtionhallinnon säästöt tulevat kuitenkin olemaan lähes 600 miljoonaa euroa ja tuottavuusleikkurin johdosta noin 700 miljoonaa vuoden 2030 tasossa. Se, miten hyvän hallinnon mukainen budjettilakien valmistelu voidaan tässä yhtälössä taata, jää nähtäväksi – kuten myös se, kuinka monella järjestöllä on tuolloin enää mahdollisuus lausuntopyyntöihin vastata.
Valitettavasti monen asian arvo nähdään kenties vasta sitten, kun ne menetetään.
Annika Nevanpää johtava asiantuntija, YKA
