YKA vastustaa irtisanomislainsäädännön heikennyksiä: ”Työntekijän suoja vaarantuu ilman vastapainoa”

Hallitus esittää työsopimuslain muuttamista siten, että henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä laskettaisiin. Jatkossa irtisanomiseen riittäisi pelkkä asiallinen syy ilman nykyisin vaadittavaa painavuutta.  

Esityksessä ei kuitenkaan ole kyse vain yhden sanan poistamisesta – muutos koskisi useita työsopimuslain keskeisiä säännöksiä, ja sillä olisi merkittäviä vaikutuksia työntekijän oikeusturvaan. 

“Esitetyt muutokset heikentäisivät työntekijän suojaa merkittävästi ilman, että vastapainoksi parannettaisiin esimerkiksi työttömyysturvaa tai työllisyyspalveluita”, sanoo YKAn johtava asiantuntija Ainomaija Rajoo. 

Rajoo huomauttaa, että kaavailtujen muutosten jälkeen Suomen työsuhdeturva tulisi olemaan Pohjoismaiden heikoimpia, henkilöperusteinen ja kollektiivinen irtisanominen yhdessä huomioiden. Esityksen perustelut jäävät myös heikoiksi, sillä niiden mukaan muutoksilla ei arvioida olevan juurikaan vaikutuksia työllisyyden kasvuun.  

Työntekijän asema heikkenisi monin tavoin 

Hallitus esittää muutoksia työsopimuslain irtisanomista koskevaan lukuun, mukaan lukien perusteiden arviointia, uudelleensijoitusvelvollisuutta ja varoitusmenettelyä koskeviin säännöksiin. Muutosten seurauksena jäisi epäselväksi, miten matalaksi irtisanomiskynnys lopulta asettuu. Samalla suuri osa nykyisestä oikeuskäytännöstä vanhenee, mikä voi jättää oikeustilan epäselväksi vuosien ajaksi.  

YKAn näkökulmasta erityisen ongelmallista on se, että jatkossa irtisanominen voisi perustua työntekijän alisuoriutumiseen – esimerkiksi tavoitteiden saavuttamatta jättämiseen – vaikka taustalla olisi työnantajan laiminlyöntejä. Tällaisesta irtisanomisesta seuraisi todennäköisesti myös karenssia eli työttömyyspäivärahan menetys jopa 45 päivän ajalta työttömyyden alusta.  

“Jatkuva kiire ja resurssipula ovat monilla työpaikoilla arkea, eikä työntekijää tule rangaista tilanteesta, jossa työnantaja ei huolehdi työnteon edellytyksistä”, Rajoo huomauttaa. 

Nykyisin irtisanomisperusteita arvioidaan kokonaisuutena ottaen huomioon sekä työntekijän että työnantajan olosuhteet. Esitysluonnoksessa työntekijän elämäntilanne ei olisi enää samalla tavalla huomioon otettava tekijä, mikä Rajoon mukaan osoittaa, että muutokset on laadittu yksipuolisesti työnantajan näkökulmasta. 

Varoitusmenettelyä loivennetaan – ongelmat jäävät korjaamatta 

YKAssa arvostellaan myös ehdotettuja muutoksia varoitusmenettelyyn. Jatkossa varoitusta ei tarvitsisi antaa kaikissa tilanteissa, vaan sen voisi ohittaa, jos työntekijän katsotaan olleen tietoinen menettelynsä moitittavuudesta esimerkiksi työpaikkaohjeistusten perusteella. Varoitusta ei myöskään tarvisisi antaa kirjallisena.  

“Työpaikoilla annetaan hyvin erilaisia ja epätasaisia ohjeistuksia eri tavoin. Näillä ei voida korvata konkreettista ja yksilöityä varoitusta. Työnantajat hyödyntävät varoitusmenettelyä jo nykyisellään liian harvoin, eikä esitys puutu tähän ongelmaan – päinvastoin, se edelleen hämärtää työntekijän mahdollisuuksia korjata toimintaansa ennen mahdollista irtisanomista”, Rajoo toteaa.