Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 huhtikuun puoliväliriihessä.
Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 huhtikuun puoliväliriihessä. Hallitus lähti hakemaan puoliväliriihestä kasvun edellytyksiä, mutta samalla tuli leikanneeksi merkittävistä valtion peruspilareista.
Hallitus päätti leikata korkeakoulutuksesta yhteensä noin 120 miljoonaa euroa. Pelkästään vuonna 2026 korkeakoulujen perusrahoitus pienenee noin 80 miljoonalla eurolla. Leikkausten lisäksi korkeakoulutukseen ohjattiin myös lisäpanostuksia aloituspaikoihin ja tutkimustoimintaan. Näistäkin huolimatta korkeakoulujen rahoitus laskee ensi vuonna useita kymmeniä miljoonia euroa.
“Leikkaus osaamisesta on leikkaus kasvun edellytyksistä ja tuottavuudesta. Ei ole mitenkään kestävää, että perusrahoituksesta säästetään ja eroa paikataan määräaikaisilla lisäyksillä samanaikaisesti, kun tehtäviä kasvatetaan”, sanoo Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen.
Hallitus päätti puoliväliriihessä 130 miljoonan euron lisäsäästöistä valtionhallintoon, mitä perustellaan digitalisaation ja tekoälyä hyödyntämisellä, normien purulla, tehtävien vähentämisellä sekä palveluhankintojen tehostamisella. Aiemmilla päätöksillä on jo leikattu valtionhallinnosta 400 miljoonaa, mikä on tarkoittanut merkittäviä yhteistoimintaprosesseja ja henkilöstön vähentämistä. Leikkaukset ovat raskas lisä kokonaisuuteen.
Hyvä julkinen hallinto on elimellinen osa yhteiskuntarauhaa ja toimivaa yhteiskuntaa. Hallinnon nopea karsiminen johtaa niin kansalaisten kuin yritystenkin palveluiden saatavuuden heikkenemiseen eikä hallinnon supistaminen korjaa yhteiskunnan syvempiä rakenteellisia ongelmia, kuten vääristynyttä huoltosuhdetta, osaajapulaa tai nuorten mielenterveyskriisiä. “Juustohöyläämisen tai kirveslinjan sijaan pitäisikin panostaa laadukkaaseen johtamiseen, josta pitäisi tehdä julkisen sektorin vetovoimatekijä. Tällä saataisiin parannettua hallinnon tehokkuutta paljon vaikuttavammin,” Pöyhönen päättää.
Puoliväliriihessä päätettiin toteuttaa yhdistelmävakuutus, jota YKA kannattaa. Yhdistelmävakuutus seuraisi palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehdon kertymistä yhdessä. Tämä parantaa erityisesti niiden asemaa, jotka työskentelevät sekä samanaikaisesti tai vaihdellen palkansaajana ja yrittäjänä tai itsensätyöllistäjänä.
Hallitus myös päätti, ettei se jatka valmistelua niin sanotusta universaalista ansiosidonnaisesta ja ansioturvan keston lineaarisesta mallista, mitä voi pitää hyvänä uutisena työmarkkinoille.
Positiivista oli myös päätös laajentaa hallintoedustusta yrityksiin, joissa on vähintään 100 työntekijää. Pöyhösen mielestä tätäkin päätöstä voisi kuitenkin kehittää edelleen:
”Henkilöstön edustusta hallinnossa on jatkossa laajennettava myös muihin kuin yritysmuotoisiin toimijoihin.”
Simo Pöyhönen, toiminnanjohtaja simo.poyhonen@yka.fi 050 341 4677
