Siirry pääsisältöön

Liittovaltuustovaalit

Meistä → Liittovaltuustovaalit

Valitse edustajasi YKAn valtuustoon!

YKAn jäsenet valitsevat keskuudestaan liittovaltuuston nelivuotiselle kaudelle 28.10.– 20.11.2025 käytävissä liittovaltuustovaaleissa. 40-henkinen liittovaltuusto päättää talouden ja toiminnan linjoista. Löydät kaiken olennaisen infon vaaleista tältä sivulta.

Mistä valtuusto päättää?

Liittovaltuusto käyttää YKAssa ylintä päätösvaltaa. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta, joten syksyn 2025 vaaleissa valitaan valtuusto kaudelle 2026–2029. Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. 

Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Syyskokouksessa valtuusto päättää tulevan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmasta, kevätkokouksessa se käsittelee edellisen vuoden toimintakertomuksen ja vahvistaa tilinpäätöksen. Yksi valtuuston tärkeimpiä tehtäviä on myös valita YKAn hallitus joka toinen vuosi. Valtuuston myös määrittää YKAn tärkeimmät linjat esimerkiksi työmarkkina-, yhteiskunta- ja koulutuspolitiikan kysymyksissä. 

Liittovaltuuston kokouskieli on sääntöjen mukaan suomi. 

Tutustu YKAn linjauksiin

YKAn liittovaltuusto vuosille 2026–2029 on valittu – äänestysprosentti kääntyi jälleen nousuun

Äänensä vaaleissa antoi 2469 ykalaista. Äänestysprosentti kääntyi jälleen nousuun ollen nyt 17,1 %. Vuoden 2021 vaaleissa äänestys-prosentti oli 15,4.  Tutustu tuloksiin tarkemmin linkin takaa. 

Vaalin tulokset

Liittovaltuustovaalit pähkinänkuoressa

  • Ehdokasasettelu alkoi 2.5. ja päättyi 29.9. kello 16.
  • Sähköinen äänestys järjestettiin 28.10.–20.11. 

Ehdokasasettelu on päättynyt. Ehdokasasettelu alkoi 2.5. ja päättyi 29.9. kello 16. Vaalikelpoisia olivat eli ehdolle pystyivät asettumaan ne YKAn jäsenet, jotka olivat liittyneet jäseneksi viimeistään 31.8.2025.

Vaaliliitot ovat yksittäisten ehdokkaiden keskenään muodostamia ryhmittymiä eli liittoja. Myös YKAn jäsenyhdistyksen ehdokaslista katsotaan vaaliliitoksi, ja siihen sovelletaan vaaliliittoa koskevia määräyksiä. Jos haluaa muodostaa vaaliliiton, se on tehtävä kirjallisesti ehdokasasettelun päättymiseen 29.9.2025 klo 16 mennessä. Ohjeet vaaliliiton perustamiseen löydät alempaa tältä sivulta.  

Vaaliliitot ovat merkittäviä ääntenlaskun kannalta, sillä äänten laskennassa käytetään valtiollisistakin vaaleista tuttua suhteellista vaalitapaa: 

  • Valtuustopaikat jaetaan vaalissa mukana olleille ryhmille suhteessa siihen, kuinka paljon ryhmät ovat saaneet ääniä.  
  • Vaaliliiton ehdokkaat asetetaan saamansa äänimäärän mukaiseen järjestykseen. 
  • Eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvukseen koko vaaliliittonsa äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet koko vaaliliiton äänimäärästä, kolmanneksi eniten ääniä saanut kolmasosan ja niin edelleen.  
  • Valtuustopaikat määräytyvät suhteellisen vaalitavan vertailulukujen perusteella. 40 suurinta vertailuluvun saanutta tulee valituksi liittovaltuustoon. 

Ehdokkaan läpimeno on siis sitä helpompaa, mitä suuremmassa ryhmittymässä hän on mukana. Siksi yksittäisten ehdokkaiden kannattaa muodostaa keskenään vaaliliittoja. Yksittäisen ehdokkaan, joka ei kuulu mihinkään vaaliliittoon, vertailuluvuksi tulee suoraan henkilökohtainen äänimäärä.  

YKAlla on tällä hetkellä kuusi jäsenyhdistystä. Mikäli jäsenyhdistykset asettavat ehdokkaita liittovaltuustovaaleissa, katsotaan ne YKAn sääntöjen mukaan vaaliliitoiksi. 

Jäsenyhdistykset ovat: 

  • Lahden seudun yhteiskunta-alan korkeakoulutetut LYKA ry  
  • Lounais-Suomen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry  
  • Pirkanmaan yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Pyry ry  
  • Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät Pääsy ry  
  • Savo-Karjalan yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry  
  • Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry 

Vaalirengas on vaaliliittojen yhteenliittymä. Kuten vaaliliitonkin kohdalla, myös vaalirengas on muodostettava kirjallisesti.  

  • Vaalirenkaassa kunkin vaaliliiton ehdokkaiden vertailuluvut lasketaan ensin vaaliliittokohtaisesti.  
  • Koko vaalirenkaan saama äänimäärä annetaan suurimman vertailuluvun saaneelle ehdokkaalle tämän lopulliseksi vertailuluvuksi, toiseksi suurimman vertailuluvun saanut ehdokas saa puolet koko vaalirenkaan äänimäärästä, kolmanneksi eniten ääniä saanut kolmasosan, ja niin edelleen.  
  • Kukin vaaliliitto voi yhtyä vain yhteen vaalirenkaaseen.  

Edistykselliset – sosialidemokraattinen vaaliliitto
Eetu Jokela eetujokela@gmail.com

Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät (Pääsy)
Ilkka Tiensuu ilkka.tiensuu@gmail.com

Punavihreät – Vastuullisempi Akava
Jussi Nuortimo jussi.nuortimo@gmail.com

Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat ry – vaalirengas

Ketjureaktio – vaalirengas

Vihreä lista: Anne Soinsaari anne.soinsaari@gmail.com