Hallitus esittää määräaikaisten työsuhteiden perusteiden helpottamista niin, että enintään vuoden määräaikaisuus voitaisiin tehdä perusteetta. Esitys heikentäisi toteutuessaan merkittävästi työntekijän asemaa ja lisäisi erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Kokoomusnaiset on nyt vedonnut työministeri Matias Marttiseen, jotta tämä tarkastelisi esitystä vielä uudelleen. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut liittyy Kokoomusnaisten huoleen esityksen vaikutuksista työelämän tasa-arvolle.
Esityksen arvioidaan lisäävän raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
“Näin naistenpäivän viikolla on hyvä nostaa esille, miten yleistä tällainen syrjintä on etenkin määräaikaisissa palvelussuhteissa. Niissä raskaussyrjintää on kokenut jopa 44 %:a, kun vakituisissa palvelussuhteissa sama osuus on alle viidennes. Lisäksi nyt kun isien pitämien perhevapaiden määrä on lisääntynyt, on myös miesten kokemukset perhevapaasyrjinnästä kasvaneet”, sanoo YKAn johtava asiantuntija Ainomaija Rajoo.
Hallituksen esityksen taustalla on toive madaltaa työllistämiskynnystä hankalassa taloustilanteessa. Yksi keskeisimmistä syistä Suomen talouden haasteille on väestörakenteemme. Siksi on ristiriitaista lisätä työelämän epävarmuutta.
“Suomi tarvitsee kipeästi perhemyönteistä politiikkaa. Poliitikkojen vähintäänkin epäsuora viesti viime vuosina etenkin meille synnytysikäisille naisille on ollut, että hankkikaa lapsia. Silloin kai loogista olisi luoda politiikan keinoin yhteiskuntaa, jossa perheellistymistä on mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa tavoitella. Pelko omasta toimeentulosta ei asiaa hirveästi edistä”, kommentoi YKAn viestintäpäällikkö Salla Merikukka.
Hallituksen arvion mukaan lakiesitys vaikuttaisi vain 20 000 palkansaajaan työsuhteeseen, mutta Akavan erityisasiantuntija Arttu Piri on tilastoihin nojaten kyseenalaistanut laskelmat. Todennäköisemmin esitys vaikuttaisi jopa 140 000–150 000 palkansaajaan, joista osa joutuisi näin siirtämään muun muassa perheellistymiseen liittyviä haaveita.
“Määräaikaisuuksiin liittyy heikompi työsuhdeturva, katkonaisemmat työurat sekä niukempi palkka- ja eläkekertymä. Siksi on ongelmallista, että laissa molemmille osapuolille esitetään oikeutta irtisanoa määräaikainen työsopimus. Tämä oikeus tulisi olla vain työntekijällä”, Rajoo huomauttaa.
Esityksen vaikutusarvioinneissa kuvataan selväsanaisesti, ettei esitys lisää työllisyyttä tai kasvata taloutta. Päinvastoin Suomelle kriittiseen tuottavuuteen voivat hyvinkin olla jopa negatiivisia.
“Lainsäädäntöä ei pitäisi rakentaa oletukselle, että työntekijän epävarmuus on hyväksyttävä keino tavoitella kasvua. Jos esitys ei lisää työllisyyttä eikä tue tuottavuutta, mutta lisää epävarmuutta ja syrjinnän riskiä, sen perusteita on syytä arvioida uudelleen”, Merikukka sanoo.
