Omena Hotels -ketjun kaupallisen johtajan, VTM Kati Niemelän työympäristö on mikrokosmos, jossa milloin tahansa voi tapahtua jotakin odottamatonta. Siksi johtajan täytyykin kyetä tarttumaan yllättäviin tilanteisiin nopealla aikataululla. Joustavuuden ja vastuunottokyvyn lisäksi Niemelä pitää tärkeänä sitä, että johdettaville annetaan sekä tukea että tilaa osoittaa oma osaamisensa.
Joka kerta kun olen vaihtanut työpaikkaa tai -tehtävää, olen saanut lisää osaamista ja kasvattanut verkostojani. Vaikka muutos olisi sillä hetkellä tuntunut pieneltä, olen myöhemmin huomannut, että kaikki roolit ja tehtävät ovat olleet minulle jollain tavalla merkittäviä paikkoja kehittyä.
Minusta on tärkeää, että mitään työtä tai muutosta omalla uralla ei vähäteltäisi. Olen tehnyt urallani liikkeitä, jotka ovat voineet näyttää toisille siltä, että en mene urallani eteenpäin. Näistä muutoksista on kuitenkin ollut todellista hyötyä: esimerkiksi työn sisältö on muuttunut itselle merkityksellisemmäksi.
Tässä kohtaa uraa näen, että minulle on aina ollut tärkeämpää työhyvinvointi kuin tietylle urapolulle pyrkiminen tai tittelin metsästäminen. Niillä ei ole isossa kuvassa merkitystä.
Markkinointi tuntee usein yrityksen asiakkaan kaikista parhaiten. Kun asiakkaan tuntee tarpeeksi hyvin, osaa myös johtajana perustella yrityksen toimintamallit ja päätökset. Silloin osaa myös kertoa työntekijöille, miksi asiakkaat haluavat, että asiat tehdään tietyllä tavalla.
Brändin rakentajana Maslowin tarvehierarkia on ollut minulle perustyökalu. Sitä kautta mietin, mitkä asiat todella ovat ihmisille merkityksellisiä, eli mihin yrityksen kannattaa palveluissaan panostaa.
Välillä työtehtäviini on kuulunut lobbausta, jolloin on täytynyt tietää, miten yhteiskunta ja päätöksenteko oikeasti toimivat.
Urani on alkanut projektien johtamisella. Olin alkuun hyvin riippuvainen omasta esihenkilöstäni. Kun sain keltanokkana ison projektin johdettavaksi, kaipasin esihenkilöltäni kärsivällisyyttä ja välillä vähän kädestä pitämistä. Alussa en aina uskaltanut luottaa omaan näkemykseeni, joten tarvitsin paljon sparrailuapua. Kun sain lisää kokemusta, aloin luottaa myös omaan arvostelukykyyni.
Olen erittäin kiitollinen silloiselle esihenkilölleni, joka tuki minua todella paljon. Se on sellainen hyvä asia, jota olen itse pyrkinyt kierrättämään. Ajattelen, että johtajalla pitää olla aito halu toisten tukemiseen, oli minkä tason esihenkilö tahansa.
Minulle on sattunut urani varrella hyvin suoria esihenkilöitä. Heiltä on saanut ammentaa johtamisoppeja hyvässä ja pahassa. Oma johtamistyylini on muotoutunut vahvasti oman persoonani ja niin hyvien kuin huonojenkin esimerkkien kautta. Vaatii aktiivista tietoista valintaa toimia eri tavalla kuin miten itseä on alaisena kohdeltu.
Minulle johtaminen on ihmisten tukemisen lisäksi myös asioiden ja projektien johtamista. Oli kyse sitten ihmisistä tai asioista, uskon avoimuuteen ja luottamukseen. Olen seuraillut Linkkarissa keskustelua siitä, annetaanko vai ansaitaanko luottamus. Itse ajattelen vahvasti, että luottamus annetaan, eikä sitä tarvitse yrittää ansaita.
Projektin alussa on usein hyvin vaikeaa kuvitella lopputulosta. Asia voi kehittyä hyvinkin paljon projektin eri vaiheissa. Saattaa tehdä paljonkin hallaa koko projektille, jos jumittaa projektin alussa luodussa hypoteesissa. Antamalla asiantuntijoille tilaa tuoda oma näkemyksensä esiin ja osoittaa osaamisensa voi saada paljonkin uusia mahdollisuuksia sen sijaan, että noudattaa vain jotakin johtajan itse luomaa manuaalia.
Sellaisia ei ole. Varsinkin viime vuodet on eletty pitkälti erilaisissa kriiseissä, mikä on vaikuttanut niin, että työpäivää ei voi välttämättä paljonkaan suunnitella. Jo hotelliympäristö itsessään on mikrokosmos, jossa ihmiset elävät elämäänsä meidän kattojemme alla – mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa. Minun aikanani hotelleissamme ei ole toistaiseksi syntynyt yhtäkään vauvaa, mutta ihan kaikkea muuta olen saanut nähdä.
Toki työpäivääni kuuluu paljon sähköposteihin vastaamista ja sovittuja tapaamisia, mutta en voi aloittaa päivääni ajattelemalla, että ”hoidanpa nyt nämä asiat tältä listalta”, koska milloin tahansa voi tapahtua jotakin odottamatonta. Silloin pitää olla valmis tyhjentämään kalenteri kokonaan ja keskittymään yllättävän asian hoitamiseen.
Minulla ei ole enää moneen vuoteen ollut tilannetta, jossa kaikki sähköpostit olisivat olleet luettuina. Minulla on joskus ollut työkavereita, jotka ovat tyhjentäneet sähköpostinsa aina ennen lomalle lähtöä. En ole itse päässyt sellaiseen tilanteeseen varmaan viiteentoista vuoteen.
Resurssipula. Yrityksissä eletään kassavirrasta. On siis hyvin paljon omasta tekemisestä kiinni, onko myös ensi vuonna rahaa tehdä asioita. Se on ”tulos tai ulos” ja kvartaalien mukaan elämistä. Kvartaalikin tuntuu nykyään lyhyeltä ajalta. Toisinaan jokin asia pitää saada viikossa eteenpäin testattavaksi ja seurattavaksi. Jos se ei toimi, siirrytäänkin jo kokeilemaan seuraavaa juttua.
Yrityssektorilla on paljon paikkoja, joissa joutuu tekemään yksin isojakin kokonaisuuksia. Voit olla yrityksen ainoa oman asiantuntija-alasi osaaja. Silloin ei ole saatavilla vertaistukea. Samaan aikaan saatat kantaa vastuuta isoista rahoista, investoinneista ja tulovirroista, joita ohjailet ilman, että pääset keskustelemaan ja testailemaan näkemyksiäsi ja tavoitteitasi jonkun toisen kanssa.
Usein verkostot ovat merkittävässä asemassa, kun esimerkiksi etsitään uutta yhteistyökumppania. Vaikka verkostosta ei heti löytyisikään tarvittavaa kumppania, löytyy ainakin johtolankoja: aina joku tuntee jonkun, jonka kanssa päästään eteenpäin. Omalta verkostolta on myös helppo kysyä neuvoja, eikä kaikkea tarvitse lähteä etsimään Googlesta.
Verkostoni ovat syntyneet pääosin opiskeluajan jälkeen, työurani aikana. Jos nyt aloittaisin opiskelun, toimisin ehkä toisin. Opiskelin kotipaikkakunnallani, joten opintojen alkaessa minulla oli jo kavereita, enkä tuntenut tarvetta pyöriä opiskelupiireissä. Työssäni olen nähnyt konkreettisesti, mikä hyöty jo opiskeluaikana saaduista verkostoista voi olla. Ne helpottavat varmasti työuran alkua.
Johtotehtäviä kannattaa harkita avoimin mielin, mutta omaa persoonaa mukaillen. Jos ei tykkää olla äänessä ja edustaa muita, ei kannata hakeutua johtajaksi.
Johtajana pitää olla valmis siihen, että johtaminen vie paljon työaikaa. Vaikka työnkuvaan kuuluisi myös asiantuntijatyötä, henkilöiden johtamista pitää priorisoida. Muuten on vaarana, että jättää koko tiimin pulaan.
Oli sitten kyse ihmisten tai asioiden hoitamisesta, ei voi vain mennä virran mukana. Johtajan pitää pystyä kantamaan vastuuta. Silloin on se, joka saa ensimmäisenä tiimin työstä kunnian, mutta jota myös syytetään, kun asiat menevät pieleen. Siihen pitää olla valmis.
Teksti: Meri Parkkinen
Tämä teksti on osa Ykalaiset esihenkilöinä ja johtajina -kokonaisuutta, joka on yksi YKAn toiminnan painopisteistä vuonna 2023. Lue lisää teemakokonaisuudesta täältä.
