Ammattiliitto Pro kutsui työmarkkinatoimijat yhteen marraskuussa keskustelemaan siitä, mitä on työelämä planeetan rajoissa. Kuinka ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat työelämän rakenteisiin ja työntekijöiden hyvinvointiin? Entä mikä on työmarkkinajärjestöjen tukea oikeudenmukaisen ja kestävän muutoksen edistämisessä tai uusien vihreiden työpaikkojen luomisessa?
Työelämässä voidaan ratkaista aikamme suurimpia haasteita, jos niin vain halutaan. Vaikka luontokato ja ilmastokriisi eivät suoraan liity monenkaan meidän työtehtävien ydinkysymyksiin, on niiden vaikutukset kiistatta läsnä jokaisen elämässä jo nyt. Ja mitä pidempään ratkaisujen kanssa vitkutellaan, sen suurempia ongelmia on edessä.
Ilmastokriisi ja luontokato näkyvät Suomessa paraikaa – aivan viime viikkoina talviset tulvat ovat aiheuttaneet vahinkoja monilla paikkakunnilla. Lajikato uhkaa ruuantuotannon tulevaisuutta, sillä jo joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin ennustettu. Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa, ja kuivuus ja kuumuus lisääntyvät Pohjois-Afrikassa, Välimerellä ja Etelä-Italiassa. Tämän seurauksena helleaallot lisäävät kuolleisuutta, ja rankkasateiden johdosta joki- ja rannikkotulvien määrä kasvaa.
Ammattiliittojen ja muiden työmarkkinatoimijoiden rooli ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemisessa on merkittävä: vihreä siirtymä on mitä suurimmissa määrin työelämässä tapahtuva rakennemuutos. Ammattiliittojen tehtävä on pitää ensisijassa huolta siitä, että siirtymä on työntekijöille reilu, sillä työntekijöihin muodostuu vihreän siirtymän suhteen sekä voittajia että häviäjiä.
Luontopaneelin emerituspuheenjohtaja Markku Ollikainen pohti, voisiko osana työehtosopimuksia olla niin sanottuja vihreitä klausuuleita – siis laadullisia elementtejä työolosuhteiden ja työntekijöiden taitojen kehittämiseen, jotka tukevat kriisien ratkaisemista ja niistä selviytymistä. Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää, joskin sopimusneuvottelut ovat jo nykyisillä tavoitteilla vaikeita kokonaisuuksia.
EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen totesi osuvasti, että tavoitteita näiden kriisien ratkaisemiseen on, mutta toimeenpanolla alkaa olla kiire. Hän kysyi, voiko olla enää yhtään toimialaa, joka ei ole vihreän siirtymän toimiala?
Palkansaajat eivät ole pelkästään vihreän siirtymän kohteita, vaan myös aktiivisia toimijoita. Työntekijät ovat ratkaisevassa roolissa siinä, että vihreä siirtymä onnistuu.
Siksi onkin tärkeää pitää huolta työntekijöiden osaamisesta, ja tukea jatkuvaa oppimista. Paitsi osaajien määrän, myös osaamisen jatkuva päivittäminen ja kehittäminen on ilmastokriisin ja luontokadon kannalta ratkaiseva kansallinen kysymys, jonka onnistumiseen tarvitaan valtiolta selkeä visio. Erityisen tärkeää tällaisen vision rakentaminen on nyt, kun aikuiskoulutustuki on juuri poistettu.
Kestävät työurat ja ihmisen kokoinen työelämä vaatisivat nyt kansallista strategiaa osaamistason nostosta. Miten varmistetaan, että työvoiman osaaminen on jatkossakin työelämän tarpeita vastaavaa vihreän siirtymän muokatessa työelämän osaamisvaatimuksia?
Salla Merikukka Kirjoittaja on Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen viestintäpäällikkö
