Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu, tuttavallisemmin TE24-uudistus, siirtyy kuntien vastuulle 1.1.2025 lukien.
Suomeen muodostuu yhteensä 45 työllisyysaluetta. Muodostettavien alueiden vastuulle siirtyy TE-toimistoista seuraavat tehtäväkokonaisuudet ja palvelut: viranomaispäätökset ja -lausunnot, aloittavan yrittäjän palvelut, työnantaja- ja yrityspalvelut, henkilöasiakaspalvelut ml. palveluhankinnat (jotka siirtyvät ELY-keskuksista), kotoutujan palvelut, TE-palvelujen johtamista tukevat tehtävät sekä TE-palveluihin liittyvät hallintotehtävät. Kyse on siis todella mittavasta uudistuksesta, jota perusteltiin ja markkinointiin sillä, että TE-palvelut siirtyvät lähemmäksi yksittäistä työnhakija-asiakasta ja sillä, että kuntatasolla on parempia palveluita niin henkilöasiakkaille kuin työnantaja-asiakkaille.
Järjestämisvastuun siirto valtiolta kuntien vastuulle on lähihistorian yksi merkittävimmistä uudistuksista pitkiin aikoihin. Keskitetystä mallista siirrytään hajautettuun malliin. Vuoden 2024 loppuun saakka TE-palvelut ovat 15 itsenäisen TE-toimiston vastuulla laajoilla alueilla.
Töitä uudistuksen eteen on tehty monella eri tasolla, eri organisaatioissa ja vaikuttamistyö jatkuu viime metreille saakka. TE-toimistojen pääluottamusmiehenä olen päässyt seuraamaan, kuinka eri työllisyysalueet ovat rakentaneet tulevaa organisaatiota, sekä tuomaan esille henkilöstön näkökulmaa prosessissa. Säännönmukainen vuoropuhelu valtion ja kuntien toimijoiden välillä on ollut tärkeää uudistuksen onnistumisen kannalta.
Kuntien palvelukseen siirtyy 4 400 valtion ammattitaitoista ja laajan tietotaidon omaavaa työllisyyspalveluasiantuntijaa. Tehtävänkuvat ja työskentelypaikkakunta tarkentuvat vielä vuoden vaihteen jälkeen. Työllisyyspalveluissa työskentelevien näkökulmasta tärkein yksittäinen asia onkin se, että tehdystä työstä maksetaan oikeudenmukainen palkka sekä se, että palkka maksetaan ajallaan – työn vaativuus ei ole vähenemässä, vaikka työnantajaorganisaatio muuttuu.
Toivottavasti tulevat työllisyysalueet tarjoaisivat mahdollisimman laadukkaita ja monipuolisia työllisyyspalveluita työnhakija-asiakkaille heti tammikuusta lähtien järjestämisvastuuvaihdoksen jälkeen. Haasteen tähän kokonaisuuteen tuo kuntatalouden heikko kehityssuunta ja on syytä muistuttaa, että työllisyyspalveluihin kohdennetaan riittävästi resursseja yleiskatteellista elementistä huolimatta.
Michaël Vanamo Kirjoittaja on JUKOn päätoiminen pääluottamusmies TEM hallinnonalalla ja TE-toimistoissa
