Mediassa eri työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut voivat näyttää myrskyisiltä. Mutta mitä neuvotteluissa oikeasti tapahtuu, ja mitä merkitystä kollektiivisella edunvalvonnalla on minulle?
Työ- ja virkaehtosopimusten tekeminen yhdessä työnantajapuolen kanssa on ammattiliittojen toiminnan perinteistä ydinaluetta. Suomalainen työlainsäädäntö määrittää työehdoille minimivaatimukset, mutta TES- ja VES-sopimuksissa sovitaan yksityiskohtaisemmista työn tekemisen ehdoista. Sopimuksia tehdään, jotta eri aloilla olisi kohtuulliset pelisäännöt ja jotta työntekijöille voidaan taata tasa-arvoinen kohtelu. Niiden avulla rakennetaan myös kestävää työelämää ja vaikutetaan positiivisesti työn tuottavuuteen.
Ammattiliittojen kollektiivinen edunvalvonta pitää sisällään työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelemisen ja sopimusten noudattamisen valvomisen. Monet työnteon ehdot, joihin Suomessa on jo totuttu, ovat syntyneet sopimusneuvottelujen tuloksena. Näitä ovat esimerkiksi palkkaus ja palkkojen yleiskorotukset, lomarahat sekä monien perhevapaiden palkallisuus. Itsestäänselvyyksiä nämä työnteon ehdot eivät kuitenkaan ole, vaan niiden säilymisestä on neuvoteltava jokaisella sopimuskierroksella uudelleen. Ammattiliittoon kuuluminen varmistaa sen, että työntekijäpuolella on riittävästi neuvotteluvoimaa sopimuspöydissä.
Akava-yhteisössä kollektiivista edunvalvontaa hoitaa kaksi neuvottelujärjestöä, JUKO ja YTN.
YKAn neuvottelupäälliköt, eli työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelijat Nuutti Pursiainen ja Petri Toiviainen.
Myös henkilöstön edustajilla on merkittävä rooli kollektiivisessa edunvalvonnassa. Henkilöstön valitsemat luottamusmiehet ja -valtuutetut toimivat työpaikoilla työehtojen ensisijaisina valvojina. Henkilöstön edustajat varmistavat, että osapuolet, eli työnantaja ja työntekijät, noudattavat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä.
Neuvottelut etenevät vaiheittain:
Vaihe 1: TES- ja VES-kausi on päättymässä. Liitoissa käydään hyvissä ajoin etukäteen läpi sopimuskauden aikana jäseniltä ja henkilöstönedustajilta tullutta palautetta sopimusta ja sen kehittämistä koskien.
Vaihe 2: Eri liittojen sopimustavoitteet kootaan yhteen JUKOssa ja YTNssä. Yhteisiä tavoitteita pyritään yleensä sorvaamaan myös SAK- ja STTK-taustaisten liittojen kanssa.
Vaihe 3: Neuvottelupöytään työnantajaliittojen tai työmarkkinalaitosten kanssa siirrytään yleensä 2–3 kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.
Vaihe 4: Jos uutta työ- ja virkaehtosopimusta ei saada aikaan sopimuskauden päättymiseen mennessä, saatetaan joutua harkitsemaan myös työtaisteluita. Ennen mahdollisen työtaistelun toteuttamista työriitaa sovitellaan aina valtakunnansovittelijan johdolla. Työtaistelu ei ole koskaan itsetarkoitus, vaan ainoastaan väline kollektiivisopimuksen aikaansaamiseksi.
Vaihe 5: Uusi työ- ja virkaehtosopimus saadaan solmittua seuraavalle sopimuskaudelle ja neuvottelutulokset, esimerkiksi palkankorotukset, jalkautetaan kentälle. Päättyneestä kierroksesta kerätään palaute ja tavoitteenasettelu seuraavaa kierrosta varten alkaa.
YKAn neuvottelupäälliköt Nuutti Pursiainen ja Petri Toiviainen työskentelevät JUKOn ja YTN:n työryhmissä, joissa neuvotellaan työ- ja virkaehtosopimuksista sekä kehitetään niitä edelleen. Neuvottelupäälliköt myös kouluttavat henkilöstön edustajia ja antavat palvelussuhdeneuvontaa yksittäisille jäsenille. Olet siis erinomaisissa käsissä!
Tämäkin artikkeli on osa YKAn vuosijulkaisu 2025 –juttusarjaa! Vuosijulkaisu on myös kolahtanut sisään jokaisen jäsenemme postiluukusta. Voit tutustua vuosijulkaisuun täällä.
