YKAn ja Tekniikan Akateemiset TEKin toteuttama Maailmanparannusforum oli uusi valmennuskonsepti, jonka avulla osallistujat saivat ja kehittivät työkaluja aikamme kinkkisten ongelmien ratkomiseen niin työssä kuin muussa elämässä. YKAn opiskelijalähettiläs Akseli Rouvari osallistui syksystä 2020 alkuvuoteen 2021 kestäneeseen valmennuskokonaisuuteen ja kertoo tässä kirjoituksessa kokemuksistaan.
Olen jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut YKAn koulutuksista, jotka näyttäytyvät yhteiskunnan haasteista ja niiden ratkaisemisesta innostuvalle nuorelle hyvin raikkailta ja ajankohtaisilta. En kuitenkaan ollut vielä osallistunut yhteenkään YKAn pidempään koulutukseen paria opiskelijajärjestöjen yhteistyössä järjestämää ekskursiota ja LinkedIn-työpajaa lukuun ottamatta.
Kun kuulin Maailmanparannusforumista alkusyksyllä 2020, olin heti myyty ja tiesin haluavani mukaan!
”Maailmanparannusforum on lämminhenkinen ja inklusiivinen tapa jäsentää omaa itseä ja ympäröivää maailmaa sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Ajatusten avoin jakaminen ja yhteisen turvallisen tilan luominen ovat valmennuksen keskiössä.” Muun muassa näillä sanoilla kuvattiin Maailmanparannusforumia.
Koulutuskokonaisuus koostui kolmesta valmennuskerrasta, niiden välisistä reflektointitehtävistä ja Howspace-alustalla jatkuvasti käynnissä olleesta keskustelusta. Mukana oli sata osallistujaa eli 50 jäsentä kummastakin järjestäjäliitosta.
Keskeisenä ajatuksena kokonaisuudessa oli sekä monitieteinen lähtökohta aikamme haasteiden ratkaisemiseen että erilaisista ajattelu- ja työskentelytavoista oppiminen. YKAn koulutusteemat vuonna 2020 olivat ilmiöpohjainen päätöksenteko sekä elinikäinen oppiminen. Nämä teemat näkyivät monitieteellisinä koulutuksina, joissa pyrkimyksenä oli löytää molemmille aloille uutta pinta-alaa. Näin mahdollistettiin ajattelun avaaminen ihan uusista näkökulmista, koska paikalle ei ollut tarkoitus tulla vain omien ennakkoajatusten kanssa. Kerrassaan inspiroivaa!
Maailmanparannusforumin tavoitteena oli tarjota mahdollisuus löytää elinikäinen vertaisverkosto, jonka voimin pohtia aikamme haasteita. Valmennuskertojen teemat olivat Arvot ja etiikka, Yhteinen ympäristö sekä Digitalisaation etiikka. Osallistujat johdateltiin jokaiseen valmennusteemaan asiantuntijaluennon avulla ja teemoja työstettiin ryhmätöinä pienryhmissä. Tapaamiskertojen väleillä osallistujat reflektoivat oppimaansa. Valmennuksia fasilitoi Sofi Perikangas ja YKAsta kokonaisuutta oli suunnittelemassa osaamispalvelujen asiantuntija Heini Hult-Miekkavaara ja erityisasiantuntija Piritta Jokelainen.
Koronatilanne ja siihen liittyvät ajankohtaiset suositukset otettiin valmennuskokonaisuudessa huomioon ja kokonaisuuden aikana tehtiin tarvittavia muutoksia työskentelyn sujuvuuden ja osallistujien turvallisuuden takaamiseksi. Ensimmäinen valmennuskerta ehdittiin järjestää hybridimuodossa niin, että tarkasti suositusten mukaan rajattu määrä osallistujia pääsi halutessaan osallistumaan fyysisesti TEKin toimistolla Pasilassa ja loput tulivat mukaan etänä. Koronatilanteen ja suositusten muuttuessa kaksi seuraavaa valmennuskertaa järjestettiin kokonaan virtuaalisesti.
Ennen ensimmäistä valmennusta kaikki osallistujat saivat postitse Maailmanparannuksen työkirjan, jossa oli eri teemoihin liittyviä tehtäviä sekä tilaa omille muistiinpanoille. Pääsimme tutustumaan Howspace-alustaan etukäteen ja esittäytymään siellä toisillemme jo etukäteen. Virtuaalinen ja yhteisöllinen työalusta toimi mielestäni hyvin. Kasvokkaisen kanssakäymisen jäädessä vähiin oli kiinnostavien keskustelujen seuraaminen, niihin osallistuminen sekä rennompikin jutustelu valmennuskokonaisuuden parhaimpia puolia.
Arvot ja etiikka ovat keskeinen osa kaikkea toimintaamme etenkin yhteiskunnallisessa kontekstissa ja silloin, kun tavoitteena on maailman parantaminen. Arvot ja etiikka -teeman alustajanana toimi Minna Eväsoja, joka on tietokirjailija, kouluttaja ja terveydenhoidon asiantuntija.
Eväsoja keskittyi alustuksessaan shoshiniin eli estetiikkaan sekä japanilaiseen mielenmaisemaan ja viisauteen. Tarkoituksena oli, että käsitelty kulma oli hieman vieras sekä ykalaisille että tekkiläisille, jotta pääsimme avoimin mielin pois omalta mukavuusalueeltamme.
Alustuksen jälkeinen pienryhmätyöskentely ja keskustelu arvoista, etiikasta ja niiden viemisestä käytäntöön työssä ja muussakin elämässä oli kiinnostavaa. Uudet ajatukset ja näkökulmat saivat ainakin minut reflektoimaan omaa toimintaani ja tuomaan ajatteluuni uusia kulmia japanilaisesta viisaudesta ja elämänfilosofiasta.
Toisella valmennuskerralla käsiteltiin nyky-yhteiskuntamme kohtalonkysymystä eli ilmastokriisiä. Asiantuntija-alustuksen teemaan liittyen piti Panu Pihkala, joka on sekä kirjailija että Suomen johtava ympäristöahdistuksen tutkija.
Valmennuskerralla käsiteltiin ympäristökriisejä tunnenäkökulmasta käsin. Tavoitteena oli tuoda osallistujille uusia näkökulmia omien tunteidensa käsittelyyn. Pihkalan mukaan tunnetaidot ovatkin maailmanparannuksen edellytys: on keskityttävä erityisesti maailmanparantajien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Teemaan liittyvän työskentelyn lisäksi pienryhmissä toteutettiin ympäristökanvakset sekä keskusteltiin ympäristötiedosta, -tukiverkostoista ja oman alan toimintatavoista aiheeseen liittyen.
Pihkalan inspiroiva alustus herätti osallistujissa paljon keskustelua ja omien tunteiden reflektointia. Ympäristöahdistus on ollut esillä etenkin ilmastoaktivistien sekä nuorten sukupolvien hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta. Keskustelu tunteiden käsittelystä ja omien tunteiden reflektointi osoittautui hyvin tärkeäksi ja henkilökohtaiseksikin. Teema on maailmanparannuksessa kiistämättä tärkeimpiä: jotta voi jaksaa auttaa muita, pitää ensin voida itse hyvin.
Viimeisellä valmennuskerralla pureuduttiin digitalisaation etiikkaan. Asiantuntijapuheenvuoron aiheesta piti teknologian sosiologi Santeri Räisänen, jonka tutkimustyö ruotii datan ja datamenetelmien osaa arjen, työn ja tiedon muutoksessa.
Räisänen käsitteli alustuksessaan digitalisaatiota ja moraalista mielikuvitusta. Aikamme suurin megatrendi on digitalisaatio, joka on muuttanut ja muuttaa kaiken, kuten erityisesti nyt koronan vauhdittamana digietäaikana näemme. Digitalisaatio tarvitsee aivan keskeisesti vahvaa eettistä perustaa ja pohdintaa. Räisäsen pohjimmaisena kysymyksenä hänen puheenvuorossaan oli se, miten valjastetaan moraalinen mielikuvitus osaksi digitaalista tekemistä.
Miten hyvän tulevaisuuden visiot ja kuvitelmat liittyvät teknologiaan? Kuka minä olen digitaalisessa todellisuudessa? Millaisia mahdollisia maailmoja voisimme kuvitella, jos käytössä ei olisikaan digitaalisia laitteita? Nämä olivat muita kysymyksiä, joita valmennuskerralla käsiteltiin. Erityisen mielenkiintoinen oli pienryhmissä toteutettu design-fiktio tulevaisuudesta ilman digitalisaatiota.
Tulevaisuus on teemana hyvin kiinnostava ja seksikäs. Pohdinnat digitalisaation eettisestä näkökulmasta ovat erilaisten visioiden ja teknologian kehityksen kannalta todella tärkeitä. Tulevaisuusvisioiden luominen pienryhmissä sekä luova pohdinta eri skenaarioiden äärellä oli varsin kiinnostavaa ja herätti paljon ajatuksia ja mahdollisuuksia. Juuri tällainen haastava luova ajattelu yhdessä erilaisten ihmisten kanssa oli Maailmanparannusforumin suurimpia anteja ainakin minulle.
Olisiko tulevaisuus ilman digitaalisia laitteita utopia vai dystopia? Vastaus tähän oli ainakin pienryhmissä selvä: seitsemän ryhmää yhdeksästä näki kuvatun tulevaisuuden dystopiana.
Valmennuksen päättymisen jälkeen ei voi muuta sanoa kuin huh – olipa relevantti ja inspiroiva kokonaisuus!
Oman ajattelun haastaminen ja moninaisten näkökulmien pohdinta kiinnostavassa eri alojen ammattilaisten porukassa on jotain, jolle on ehdottomasti suuri tarve nyky-yhteiskunnassamme. Maailmanparannusforumin kyky luoda etäaikanakin onnistuneesti fasilitoitu, monipuolinen ja hyvin relevantteja näkökulmia kiinnostavalla ja osallistavalla tavalla yhdistävä koulutus oli hyvin vakuuttava. Osallistujien avoin asenne, aktiivisuus ja keskustelunhalu verkkoalustalla toivat kokonaisuuteen jatkuvuuden elementin valmennuskertojen välillä.
Olen varma, että valmennuksen aikana syntyneet inspiraation kipinät, saadut ja annetut uudet ajatukset sekä kehittyneen ajattelun työkalut ovat hyödyllisiä myös jatkossa. Ne tarjoavat oivan alustan, joiden päälle rakentaa yhä uutta osaamista tulevaisuudessa. Siitä maailmanparannuksessakin on pohjimmiltaan kyse. Jos jokainen meistä, joihin on syttynyt edes pieni kipinä parantaa maailmaa, saa sen kipinän tarttumaan pariin muuhun, voi tämä perhosvaikutus todella muuttaa maailmaa pieni palanen kerrallaan.
Olisin ollut valmis jatkamaan valmennusta vielä pidempäänkin! Keskustelu Howspace-alustalla on toki jatkunut valmennuksen jälkeenkin. Luvassa on kuulemamme mukaan myös Maailmanparannusforumin osallistujille suunnattua alumnitoimintaa. Verkostoituminen, ajatusten vaihto ja maailmanparantaminen siis jatkukoon.
Tarjoilen ilouutisia myös teille, jotka tämän tekstin myötä innostuitte Maailmanparannusforumista: konsepti saa tänä vuonna jatkoa! Pitäkää siis mielenne avoinna ja silmät auki matkalla kohti parempaa maailmaa. Voin lämpimästi suositella Maailmanparannusforumiin osallistumista!
Akseli Rouvari
Innostuitko? Maailmanparannusforum saa jatkoa syksyllä 2021. Haku aukeaa 9.8.2021, mutta voit ilmoittaa kiinnostuksestasi jo etukäteen ja saada muistutuksen hausta sähköpostiisi.
