Johtajuus on oma asiantuntemuksen alueensa, jonka tulisi olla jokaisen johtajan ydinosaamista. Kuten muussakin työssä, onnistuminen vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä, päivittämistä ja kehittämistä. Johtajiksi ei synnytä, vaan johtajiksi tullaan. Siksi pomoiksi pitäisi valita ihmisiä, jotka haluavat olla taitavia ihmisten johtajia. Todellisuudessa ihmisten johtamisen arvoa ei tunnusteta. Työpaikoilla ei varata riittävästi aikaa johtamiseen, vaan pomot keskittyvät ajan puutteessa muuhun perustehtäväänsä ja yrittävät selviytyä johtamisen toiminnoista sen ohella.
Hinnan maksavat uupuvien esihenkilöiden lisäksi työntekijät, kuten nimimerkki Vielä kiinni työelämässä kipeästi kuvaa (HS 22.8.). Esimerkki osoittaa, mitä tapahtuu organisaatiossa, jossa henkilöstön hyvinvointi ei ole yksi avaintavoitteista.
Työterveyslaitoksen syksyllä 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka neljäs työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään. Kyse on laskennallisesta arviosta, mutta piirtää kuitenkin käsitystä työelämän nykytilasta. Työterveyslaitoksen mukaan työuupumus on pitkittyneestä työstressistä johtuva oireyhtymä, jota luonnehtivat krooninen väsymys, kognitiivisen ja tunteiden hallinnan häiriöt sekä henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen. Joka neljäs työntekijä on siis vaarassa menettää motivaationsa, jaksamisensa ja ehkä jopa työkykynsä, ainakin väliaikaisesti.
Ei kuulosta siltä, että hyvinvointimme olisi väestötasolla erityisen erinomainen. Tämä toki riippuu siitä, mihin verrataan. Kansallinen työhyvinvointimme on varmasti paremmalla tasolla kuin vaikkapa Bangladeshissa, jossa valtavien korporaatioiden tehtailla työskentelevät työntekijät eivät saa nauttia kohtuullisista työehdoista tai muutenkaan kovin ruusuisesta elämästä. Menestymme ehkä vertailussa, mutta edes vauraan maan kontekstissa ei tunnu itseisarvoisesti inhimilliseltä, että niin moni on vaarassa sairastua työstä.
Jos pelkkä inhimillisyys ei riitä perusteeksi, niin ehkä raha: hyvinvoiva työntekijä on todennäköisesti tuottavampi. Lähijohtajan vaikutus jaksamiseen ja mielenterveyteen voi olla hyvin merkittävä. Hyvä johtaminen parantaa psyykkistä hyvinvointia työpaikalla ja auttaa luomaan merkityksellisyyttä. Tutkimusten mukaan pomon vaikutus omaan mielenterveyteen voi olla isompi kuin lääkärin tai terapeutin – ja yhtä suuri kuin oman puolison. Todella huono ja tuhoava johtaminen voi heikentää hyvinvointia, alentaa sitoutumista työpaikkaan ja aiheuttaa stressiä.
Lääke parempaan johtamiseen löytyy ihmisten johtamisen aidosta arvostamisesta, henkilöstön hyvinvoinnin nostamisesta organisaatioiden kovien tavoitteiden joukkoon ja siitä, että ymmärrämme johtamisen suoran ja valtavan vaikutuksen ihmisiin, organisaatioihin ja koko yhteiskuntamme toimivuuteen ja kilpailukykyyn. Nykylainsäädäntö ja työehtosopimukset antavat näiden toteuttamiseen jo paljon keinoja – asenteiden tulisi vielä muuttua.
Maria Teikari YKAn strategiajohtaja
Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Helsingin Sanomissa 28.8.
