Kysely: Työssäkäynti opintojen ohella on jo valtaosalle ykalaisista opiskelijoista välttämätöntä toimeentulon vuoksi

Yhteiskunta-alan opiskelijat eivät vain opiskele – he tekevät töitä, huolehtivat toimeentulostaan ja pohtivat jo varhain tulevaisuuttaan työelämässä. YKAn tuore kysely paljastaa, miten yleisiä harjoittelut ovat, kuinka moni opiskelija kamppailee taloudellisen paineen kanssa ja millaisina he näkevät mahdollisuutensa työllistyä. Alkukeväästä tehdyssä kyselyssä kartoitettiin YKAn opiskelijajäsenten kokemuksia harjoittelusta, työssäkäynnistä ja ammattiliittoon kuulumisen syistä. 

Valtaosa YKAn opiskelijajäsenistä työskentelee opintojen ohessa

Ajatus siitä, että opiskelijat keskittyvät lukuvuoden ajan pelkästään opintoihin ja työskentelevät vain kesäisin, on vanhentunut: vuonna 2024 vain 16 % vastaajista kertoi tehneensä töitä ainoastaan lukuvuoden ulkopuolella, kuten kesäkuukausina.

Yli kaksi kolmasosaa (67 %) YKAn opiskelijajäsenistä kertoi käyneensä vuonna 2024 töissä vähintäänkin satunnaisesti lukuvuoden aikana. Ei ihmekään, että vastaajista 17 % kuvaili käyvänsä pääasiallisesti töissä ja opiskelevansa siinä sivussa – ei päinvastoin.  

Vastaajista 17 % ilmoitti, ettei työskennellyt vuoden aikana lainkaan, minkä voi tulkita tarkkoittavan, että työmarkkinoiden heikentynyt tilanne koventaa kilpailua myös kesätyö- ja harjoittelupaikoista.

Työ on useimmille toimeentulon edellytys

Opiskelijoiden viikkotyötuntimäärät vaihtelevat paljon, mutta harva selviää pelkillä opintotuilla. Suurin osa teki töitä osa-aikaisesti, 1–10 tuntia (30 %) tai 11–20 tuntia (26 %) viikossa, mutta joka neljäs paiski lähes täyttä työviikkoa opintojen ohella. 

Työssäkäynti on useimmille välttämätöntä toimeentulon kannalta – näin koki yli 80 % vastaajista. Tätä kuvaa sekin, että moni teki töitä, joka ei vastannut omia opintoja: lähes puolet kertoi työskentelevänsä tehtävissä, joilla ei ole selkeää yhteyttä tutkintoon. Tällaiset työt painottuvat erityisesti yrityssektorille, jossa kausityöt ovat yleisiä. 

Työn ja tutkinnon koettu yhteys vahvistuu opintojen edetessä. Kyselyn perusteella opintopisteiden karttuessa opiskelijat löytävät useammin omiin opintoihin kytkeytyviä työtehtäviä. Valtiolla tehty työ koettiin erityisen hyvin tutkintoon sopivaksi, mikä ei ole yllättävää, sillä valtio on yhteiskunta-alan suurin työllistäjä. 

Harjoittelu on monelle yhteiskuntaosaajalle mielekäs väylä työelämään 

Lähes kaikki vastaajat (88 %) olivat suorittaneet tai aikeissa suorittaa korkeakouluharjoittelun, ja yhä useammalle se on pakollinen osa tutkintoa. 

Suurin osa harjoittelupaikoista löytyi avoimen haun kautta (70 %), mutta moni löysi paikan myös ottamalla itse yhteyttä organisaatioon (15 %). Harjoittelut olivat useimmiten kokopäiväisiä, ja ne sijoittuivat erityisesti valtiolle. Huomattava osuus harjoitteluista suoritetaan pääkaupunkiseudulla. 

Harjoitteluihin oltiin pääosin tyytyväisiä: työnkuvat koettiin selkeiksi, ohjausta saatiin riittävästi ja harjoittelu tuki hyvin opintoja. Opiskelijat tunsivat itsensä tasavertaisiksi työyhteisön jäseniksi ja olivat tyytyväisiä saamaansa kokemukseen. Kokemus oli molemminpuolinen: yli puolet vastaajista kertoi työllistyneensä harjoittelupaikkaansa. 

Opiskelijat ovat päässeet seuraamaan työelämän muutosta käytännössä, sillä hybridityö on yleistä myös harjoitteluissa. Lähes kolme neljästä teki harjoittelunsa ainakin osittain etänä. 

Harjoittelujen palkkataso on pysynyt vuosia ennallaan. Keskipalkka on yhä noin 1 600 €/kk, mikä heijastelee yliopistojen työnantajille maksaman harjoittelutuen suuruutta. Ilahduttavasti vain 6 % suoritti harjoittelunsa palkattomana.

Huoli työllisyystilanteesta ei horjuta luottoa tutkintoon

Kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä työelämästä. Ymmärrettävästi työttömyystilanne mietitytti: vain 4 % vastaajista ei ollut huolissaan tilanteesta työmarkkinoilla. Silti usko omaan tutkintoon on pysynyt vahvana: vastaajista 72 % uskoi työllistyvänsä yhteiskunta-alan koulutuksella, ja lähes yhtä moni koki tutkinnon tarjoavan hyvät valmiudet työelämään.  

Suuri osa, lähes 60 %, koki työelämän arvostavan yhteiskunta-alan tutkintoa. Jälkimmäisen osalta on hyvä huomioida, että lähes joka neljäs (23 %) ei osannut arvioida työelämän antamaa arvostusta. Vastaajat, jotka kokivat, ettei työelämä arvosta yhteiskunta-alan tutkintoa, suhtautuivat muita vastaajia skeptisemmin myös tutkinnon antamiin työelämävalmiuksiin ja työllistymiseen. Tulos osoittaa, kuinka tärkeää on vahvistaa työllisyysuskoa jo opiskeluvaiheessa.  

Ammattiliiton opiskelijatoiminnalta toivotaan työelämäkontakteja, työpaikkavierailuja ja konkreettisia työllistymisen taitoja. Opiskelijajäsenet arvostivat järjestäytymistä ja kokivat sen tärkeäksi työelämävaikuttamisen kannalta. Lisäksi yhteiskuntatieteilijöiden yhteisöön kuuluminen koetaan merkitykselliseksi.