Työsopimuksen merkitys on se, että sillä sovitaan työnteon yksilöllisistä ehdoista. Sopimuksen eräitä tärkeimpiä kohtia ovatkin ne, joissa sovitaan juuri sinun työtehtävistäsi ja työntekopaikastasi. Mitä tarkemmin näistä asioista sovitaan työsopimuksessa, sitä vähäisempi on työnantajan yksipuolinen mahdollisuus muuttaa tehtäviä tai työn tekemisen paikkaa myöhemmin. Myös suullinen sopimus sitoo kumpaakin osapuolta, mutta kirjallinen muoto on turvallisempi. Kirjallinen työsopimus toimii dokumenttina siitä, mitä työstä on yhdessä sovittu.
Jos työehtosopimusta sovelletaan, löydät yleensä tiedon kirjattuna työsopimuksesta. Työehtosopimuksella tarkoitetaan useimmiten työntekijä- ja työnantajaliittojen solmimaa sopimusta tietyn alan työsuhteiden vähimmäisehdoista. Työehtosopimuksen soveltaminen merkitsee käytännössä siis sitä, että monista työsuhteen ehdoista on neuvoteltu puolestasi liittojen kesken. Työsuhteen ehdot ovat tällöin kannaltasi paremmat kuin ilman työehtosopimusta.
Julkisen sektorin (valtio, kunnat, kuntayhtymät) palvelussuhteissa sovelletaan aina virka- ja työehtosopimusta. Yksityisellä sektorilla (esimerkiksi yritykset ja järjestöt) on useimmiten sovellettavana jokin työehtosopimus, mutta työehtosopimuksen puuttuminenkaan ei ole täysin poikkeuksellista.
Jos työsuhteessa sovelletaan työehtosopimusta, määräytyy sen perusteella huomattava osa keskeisimmistä työsuhteen ehdoista. Näitä ovat esimerkiksi palkka tai palkan määräytymisen perusteet, työaika- ja vuosiloma-asiat sekä sairausajalta maksettavan palkan kesto.
Sovellettiin työehtosopimusta tai ei, kaikissa työsuhteissa tulee soveltaa työoikeudellisia lakeja. Työsopimuslaki sisältää esimerkiksi säännöt työsuhteen kestolle ja sen päättämiselle. Työaikalaissa säädetään muun muassa enimmäistyöajasta sekä sunnuntai- ja ylityöstä. Ylityötä voidaan teettää lähtökohtaisesti vain työntekijän suostumuksella. Suostumuksesta ei voi sopia etukäteen koko työsuhteen ajalta esimerkiksi työsopimuksessa, vaan suostumuksen voi antaa vain kutakin kertaa varten tai korkeintaan lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan. Sekä sunnuntai- että ylityöstä tulee maksaa vähintäänkin työehtosopimuksen tai työaikalain mukaiset korvaukset.
Määräaikainen työsopimus päättyy, kun sen määräaika tulee täyteen, eikä sitä voi irtisanoa kesken määräajan, jollei irtisanomismahdollisuudesta ole sovittu työsopimuksessa. Työsuhteen voi sopia määräaikaiseksi vain, jos määräaikaisuudelle on perusteltu syy. Eräs sallittu, usein käytetty ja etenkin kesätöissä yleinen määräaikaisuuden peruste on sijaisuus. Sijaisena työtehtäviesi ei tarvitse olla välttämättä samat kuin sen henkilön, jota sijaistat.
Palkkalaskelmat kannattaa tarkastaa aina niiden saapuessa. Myös työsuhteen päättyessä kannattaa varmistaa, että mahdolliset lomakorvaukset on maksettu niin kuin kuuluu. Lyhyissä työsuhteissa käy usein niin, ettei ansaittuja lomia ehditä pitää työsuhteen aikana. Tällöin lomat maksetaan lomakorvauksena eli tuttavallisemmin ”rahana” työsuhteen päättyessä. Vuosilomapalkan tai lomakorvauksen lisäksi saatetaan maksaa lomarahaa, joka on määrältään usein puolet loma-ajan palkasta tai lomakorvauksesta. Lomarahasta ei kuitenkaan säädetä vuosilomalaissa, vaan useimmiten lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen.
Kun työsuhde päättyy, kannattaa pyytää työtodistus. Voit valita, haluatko laajan vai suppean työtodistuksen. Suppea työtodistus sisältää ainoastaan tiedot työnantajasta, työtehtävistä sekä työsuhteen kestosta. Laajaan työtodistukseen kirjataan myös arvio työsuorituksestasi sekä työsuhteen päättymisen syy.
Edellä mainitut asiat tarjoavat vain pintaraapaisun siitä, miten työsuhteessa oikeudet ja velvollisuudet – eli työsuhteen ehdot – määräytyvät. Muista työsuhteen ehdoista kannattaa kysellä työnantajalta ja vaikka työtovereilta. Jos jokin asia jää epäselväksi, kannattaa ensimmäisenä kääntyä työpaikalla olevien henkilöstön edustajien puoleen. Heitä ovat muun muassa luottamusmiehet, luottamusvaltuutetut sekä työsuojeluvaltuutetut. Jos epäselvyydet eivät ratkea heidän kauttaan tai jos työsuhteeseen liittyen syntyy erimielisyyksiä, voit aina olla yhteydessä YKAan. Lakineuvontamme palvelee kaikkia jäseniä läpi koko kesän.
Tutustu Vinkit työelämään -sivustoon, josta löydät vinkkejä ja vastauksia työelämän kysymyksiin!
Työelämän lakineuvontaan voit jäsenenä ottaa yhteyttä soittamalla YKAn vaihteeseen p. 010 231 0350 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen juristit@yka.fi. Tällöin yhteydenotto ohjautuu päivystysvuorossa olevalle juristille.
