Palkansaajien palkankorotukset nojaavat pitkälti ammattiliittojen neuvottelemiin yleiskorotuksiin, selviää Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen tekemästä työmarkkinatutkimuksesta. Yleiskorotukset ovatkin ainoa mekanismi, jolla edes jotenkin turvataan kaikkien työntekijöiden ostovoiman säilyminen.
YKAn työmarkkinatutkimuksen perusteella kahden kolmesta ykalaisesta palkka nousi viime vuonna nimenomaan yleiskorotusten ansiosta. Vain noin joka neljäs työmarkkinatutkimukseen vastanneesta yhteiskunta-alan osaajasta oli saanut tuona aikana työnantajien vapaaehtoisesti maksaman meriittikorotuksen palkkaansa. Ammattiliittojen neuvottelemiin yleiskorotuksiin ovat oikeutettuja myös liittoon kuulumattomat.
“Vastaukset osoittavat yleiskorotuksen ja samalla työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän merkityksen palkansaajan palkkakehitykselle. Ilman työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluita palkankorotukset kohdistuisivat paljon harvalukuisempaan joukkoon. Tällä hetkellä yleiskorotus on se, joka kannattelee suomalaisten ostovoimaa”, kommentoi Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen neuvottelupäällikkö Nuutti Pursiainen.
Yhteiskuntaosaajien mediaanipalkka oli viime lokakuussa 4720 euroa. Sopimuskorotukset nostivat palkkoja pääsääntöisesti 3 % yleiskorotuksella. Vuoden 2023 keskimääräinen inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 6,2 prosenttia. Korkea inflaatio siis heikensi yhteiskuntaosaajien ostovoimaa palkkojen noususta huolimatta.
Samaan aikaan kun yleiskorotukset ovat merkittävin tekijä palkkojen nousussa, on työnantajien maksamien paikallisten erien merkitys kasvanut yleiskorotusten kustannuksella viime vuosina. Jos paikalliset erät kohdistuvat vain muutamille henkilöille, palkansaajien ostovoima kärsii isossa kuvassa. Kehityssuunta on huolestuttava erityisesti nyt, kun elämisen kustannusten noustua runsaasti pitäisi huolehtia kaikkien kuluttajien ostovoimasta.
“Kohonneita kustannuksia katetaan nostamalla tuotteiden ja palveluiden hintaan – kuitenkaan työntekijän ja samalla kuluttajan ostovoimaa ei haluta vastaavasti yleiskorotuksin tukea”, kommentoi Pursiainen.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen työmarkkinatutkimus toteutetaan vuosittain. Vuoden 2023 kyselytutkimukseen vastasi 2475 Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsentä. Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin muun muassa jäsenistön sijoittumista eri toimialoille, toimiasemia, työllisyystilannetta sekä palkkauksen kehittymistä. Tiedonkeruu tehtiin loka-marraskuussa 2023.
Tutustu vuoden 2023 Yhteiskunta-alan työmarkkinatutkimukseen täällä.
