Kevään suuri juhla vappu on aivan oven takana. Vapunpäivä ja monesti myös vappuaatto tarjoavat kiireisen kevään keskellä muutaman päivän hengähdystauon. Sekä vappu että myös useat muut suomalaisen kalenterin pyhäpäivät sijoittuvat vaihtelevasti kalenteriviikon päiville eri vuosina. Tyypillinen kysymys onkin, onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuutta, mikäli pyhäpäivä sijoittuu sellaiselle kalenteripäivälle, joka normaalisti olisi työntekijän työpäivä. Onko vappu siis palkallinen vapaa?
”Lakikirjan selailu ei juurikaan auta palkallisuuskysymystä selviteltäessä. Ainoastaan itsenäisyyspäivän 6.12. palkallisuudesta on säädetty lain tasolla (laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä). Sen mukaan itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä kuukausipalkkaisilla työntekijöillä. Sen sijaan päivä-, tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden itsenäisyyspäivän palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää ja että itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi. On kuitenkin tärkeä huomata, että alalla mahdollisesti sovellettavassa työ- tai virkaehtosopimuksessa saattaa olla määräyksiä, jotka mahdollistavat palkanmaksun myös sellaiselle päivä-, tunti- tai urakkapalkkaiselle, jonka osalta laissa olevat kriteerit eivät täyty.
Työ- ja virkaehtosopimukset ovat yleisesti ottaen avainroolissa määriteltäessä erilaisten (arki)pyhien palkallisuutta. Tällöin tyypillisesti tarkoitetaan kirkollisia juhlapäiviä (joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä) sekä vappua ja itsenäisyyspäivää. Sopimusmääräysten ansiosta kyseiset päivät ovat useimmissa tapauksissa palkallisia vapaapäiviä. Toki ehtojen yksityiskohdissa on TES/VES-kohtaista vaihtelua. Joissakin sopimuksissa on myös mainintoja aattojen (esim. jouluaatto, juhannusaatto, vapunaatto) palkallisuudesta.
Työehtosopimuksettomilla aloilla arkipyhien palkallisuus perustuu ensi sijassa mahdollisiin yksilöllisiin työsopimusehtoihin sekä työpaikkojen käytänteisiin. Monesti kuitenkin on niin, että näissä tilanteissa palkallisuus ja sen mahdollinen pois ottaminen on pitkälti työnantajan harkinnassa, toisin kuin TES/VES-maailmassa.
Nimenomaan virka- ja työehtosopimukset takaavat monilta osin arkipyhäpäivien palkallisuuden. Kiitos arkipyhien laajasta palkallisuudesta kuuluukin kaikille, jotka ovat liittyneet omaan ammattiliittoonsa ja tukevat suomalaista neuvottelujärjestelmää.
Vaikka vapunpäivän palkallisuudesta ei olekaan määräyksiä lain tasolla, on sen luonteesta vapaapäivänä olemassa oma lakinsa vuodelta 1944 (laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa). Arvokkain sanamuodoin kolme pykälää sisältävässä laissa todetaan muun muassa, että työntekijälle, jonka työ on senlaatuista, että hän sunnuntaisin on vapaana työstä, on annettava arkipäiväksikin sattuva vapunpäivä vapaapäiväksi. Lisäksi kansalaisia muistutetaan siitä, että työnantaja, joka kieltäytyy antamasta työntekijälle vapunpäivää vapaapäiväksi, niinkuin tässä laissa säädetään, rangaistakoon sakolla.
Hauskaa vappua! Klara vappen!”
Kuva: Margo Evardson
