Maalittaminen eli järjestelmällinen häirintä on merkittävä ongelma työelämässä. Tuoreessa oikeusministeriön selvityksessä esitetään maalittamisen kriminalisointia. Tätä myös YKA tavoittelee. Maalittamisesta on tullut nopeasti työelämän pysyvä ongelma, johon puuttumiseen tai ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi työkaluja.
Akava Worksin vuonna 2021 teettämän selvityksen perusteella YKAn jäsenistä viidennes oli joutunut työhönsä liittyvän maalittamisen kohteeksi selvitystä edeltäneiden viiden vuoden aikana. Kyselyn mukaan maalittaminen on näkynyt ykalaisten työssä esimerkiksi työhön liittyvinä vaikuttamisyrityksinä, yksityistietojen levittämisenä ja muiden yllyttämisenä maalittamisen uhrin uhkailuun.
Ykalainen vastaaja kertoi kokemuksestaan Akava Worksin kyselyssä näin: ”Minulle on luottamustehtävään liittyvien päätösasioiden tiimoilta lähetetty painostavia ja epäasiallisia sähköpostiviestejä, joilla on pyritty vaikuttamaan omaan päätöksentekooni.”
Maalittaminen rikkoo uhrin perusoikeuksia ja heikentää niin uhrin kuin usein myös hänen läheistensä hyvinvointia. Oikeusministeriön julkaisemassa selvityksessä esitetään, että maalittaminen olisi säädettävä rangaistavaksi eli kriminalisoitava. YKA on asiasta samaa mieltä.
Maalittaminen ei katso kohteen työtehtävää tai asemaa – sitä kohtaavat niin asiantuntijat kuin johtajatkin. Sen kohteeksi joudutaan muun muassa valtionhallinnon alaisissa virastoissa, tutkimustyössä ja kansalaisjärjestöissä.
Maalittaminen on viime vuosina korostunut erityisesti valtioiden ja kuntien viranhaltijoiden arjessa. Viranhaltijoiden työ on yhteiskunnan toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Toimivassa yhteiskunnassa viranhaltijoiden tekemistä päätöksistä voidaan keskustella voimakkainkin äänenpainoin. Järjestelmällinen uhkailu, häirintä, pelottelu ja kaikkeen edellä mainittuun yllyttäminen on kuitenkin maalittamista, ei yhteiskunnallista keskustelua tai kritiikkiä. Onkin kestämätöntä, että yhteiskunnan kannalta välttämättömien prosessien hoitaminen altistaa maalittamiselle, joka vaarantaa yksilön terveyden ja turvallisuuden.
Maalittamisen uhka ja pelko maalittamisen kohteeksi joutumisesta johtaa helposti itsesensuuriin. Ykalainen vastaaja kuvaa maalittamisen pelkoaan Akava Worksin selvityksessä: ”Itseäni ärsyttää, kun en uskalla ottaa kantaa tai selvemmin kumota sellaista tietoa, jonka tiedän olevani väärää. Haluaisin olla rohkeampi, mutta suojelen itseäni –.”
Maalittaminen ja sananvapaus kulkevat käsikynkkää maalittamista koskevassa julkisessa keskustelussa. On tärkeää huomata, että maalittamisen pelosta syntyvä itsesensuuri heikentää sananvapautta. Sananvapaus on yksi keskeisistä perusoikeuksista, joka on turvattava myös tulevaisuudessa. Siksi onkin tärkeää, että sisäministeriön tuoreessa arviointimuistiossa huomioidaan sananvapauden merkitys ja sen turvaamisen tärkeys.
Vuonna 2021 ykalaisista 45 prosenttia koki, ettei työnantaja puuttunut maalittamiseen mitenkään. Puuttumattomuus ei useinkaan johdu työnantajan välinpitämättömyydestä: nykyisellään työnantajalla ei ole riittävästi työkaluja puuttua maalittamiseen, vaikka se vaarantaakin työntekijän työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin. Molempien toteutuminen on työnantajan vastuulla, joten ratkaisuja tarvitaan pian.
Huolestuttavinta on se, että kolmannes ykalaisista vastaajista kuvasi keväällä 2021 maalittamisen yleistyneen kyselyä edeltäneiden viiden vuoden aikana. On syytä olettaa, että maalittaminen on tämän jälkeen yleistynyt entisestään. Erityisesti nyt, kun eduskuntavaalit lähenevät, on YKAn kanta varsin selvä. Maalittaminen on kriminalisoitava.
Lue YKAn lausunto maalittamisen kriminalisoinnista lausunnot-sivustolta täältä.
Ainomaija Rajoo YKAn erityisasiantuntija @AMRajoo
4.11.2022
