Osallistuminen edistää päätöksentekoa ja ongelmien ratkaisemista. Asiantuntijoiden Maia Fandin ja Lari Karreinen mukaan osallistumisen tulisi tukea heikommassa asemassa olevien osallistumista, jotta se olisi mielekästä.
Vaikeita päätöksiä ei osata tehdä, jos keskustelua käydään liian laajasti. Eri mielipiteet voivat johtaa eriäviin lopputuloksiin. Tämä on yleinen oletus, mutta voisiko asia olla toisin?
Esimerkkinä Saksassa Solingenin kaupungin piti leikata vuosibudjetista 45 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus määritteli 248 säästökohdetta osana osallistavan budjetoinnin prosessia, jotka avattiin verkkokeskustelulle. Keskusteluun osallistui 3 600 asukasta, jonka tuloksena päättäjät saivat laajan hyväksynnän epäsuositulle ehdotukselle urheilustadionin sulkemisesta.
Myös Iso-Britanniassa ja Ranskassa kansalaispaneelit ovat antaneet laajat suositukset ilmastopolitiikasta päättäjille. Vastaavasti Irlannissa kansalaispaneeli kannatti pitkän abortin sallimista, mikä vaikutti lopulta kansanäänestyksen tulokseen. Tämän jälkeen päättäjät ovat halunneet hyödyntää kansalaispaneeleja monien muidenkin vaikeiden päätösten käsittelyssä.
Onko osallistuminen siis avain vaikeiden päätösten tekemiseen? Kyllä, mutta tietyin varauksin. Ainakin nämä kannattaa huomioida:
Haastavia ja monimutkaisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, eriarvoisuutta tai kestävyysvajetta ei yksikään organisaatio voi ratkaista yksin. Esimeriksi julkisella sektorilla toimivien on osattava tunnistaa kohdat, joissa kansalaiset tai sidosryhmät voivat auttaa päätöksenteossa. Se voi luoda osallistumisen foorumeita, joilla eri toimijat voivat löytää yhteisiä tavoitteita ja sopia toimenpiteistä.
Yleisin kysymys henkilöstötyöpajassa ja asukastilaisuuksissa on: mihin tämä vaikuttaa? Jos osallistujat käyttävät tähän työpajaan tai tilaisuuteen aikaansa, on päätöksentekijöiden luvattava hyödyntää heidän panostaan. Muuten osallisuus on näennäisosallisuutta, temppuilua osallistujien luottamuksella.
Osallistujille on kyettävä osoittamaan, miten heidän panoksensa muuttaa päätöksentekoa. Ei riitä, että voidaan laittaa rastin ruutuun osallistumisen merkiksi, vaan tarvitaan keinot määritellä todelliset vaikutusmahdollisuudet. Hyvissä osallisuusprosesseissa on kerrottava avoimesti kaikki päätöksentekoon vaikuttavat rajaukset.
Suunnittelemme tyypillisesti asioita itsemme kaltaisille ihmisille tai organisaatiolle tutuille viiteryhmille. Kuulemme tilanteista, joissa ihmetellään vähäistä osallistujamäärää tai aina vaan samojen ihmisten aktiivisuutta, vaikka “osallistuminen on kaikille avointa”.
Kanadan Calgaryssä kysyttiin asukkaiden arvoja ja prioriteetteja budjetin valmistelun tueksi. Kyselyssä huomattiin, että asukkaat arvostivat niitä palveluja, joita itse käyttivät. He eivät tunteneet tai osanneet arvioida palveluja, joita eivät käyttäneet. Kun vain aktiiviset asukkaat osallistuivat, vähemmistöjen ääni jäi paitsioon.
Tällaisissa tilanteissa voi olla kyse päätöksenteon sokeista pisteistä: ei tunnisteta esteitä, joiden takia osallistuminen voi olla laajalle joukolle ihmisiä saavuttamattomissa. Sokeita pisteitä voi välttää paikantamalla osallistumisen esteitä ja kiinnittämällä huomiota psykologiseen turvallisuuteen, joka on edellytys onnistuneelle osallisuusprosessille.
Psykologisesti turvallisempi tila ei synny tyhjästä, vaan sitä luodaan koko ajan. Perusta sille valetaan jo tilaisuuden suunnittelu- ja kutsumisvaiheessa, jossa tehdään lukuisia valintoja niin saavutettavuuden kuin käytännön toteutuksenkin suhteen, kuten:
Maia Fandi, osallisuusasiantuntija, palvelumuotoilija, fasilitaattori, YTM. Lari Karreinen, ratkaisukeskeinen valmentaja ja fasilitaattori, kansainvälisen International Association of Public Participationin kouluttama, VTM.
Kirjoittajat ovat yhteiskuntatieteilijöitä ja intohimoisia osallisuuden edistäjiä Osana yhteistä ratkaisua Oy:ssä.
Julkisen sektorin organisaatioissa ja järjestöissä tarvitaan paljon ymmärrystä kansalaisten ja asukkaiden tarpeista ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, jotta voidaan luoda aidosti toimivia palveluita ja toimintoja. Osallisuuden edistäminen ja yhteistyö auttaa myös vaikeiden ongelmien ratkaisemisessa ja vähentää väestöryhmien välisiä jännitteitä.
Haluatko kehittyä osallisuuden johtajana tai vahvistaa asiantuntemustasi osallisuuskysymyksissä? Nyt siihen on mahdollisuus! Järjestämme tänä keväänä kaksi ykalaisille suunnattua valmennusta aiheesta.
Valmennukset on suunnattu etenkin julkisella sektorilla ja järjestöissä johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiville, mutta ovat avoimia kaikille ykalaisille.
Tervetuloa mukaan!
Koulutukset järjestetään huhtikuussa. Kouluttajina toimivat Maia Fandi, osallisuusasiantuntija ja Lari Karreinen, ratkaisukeskeinen valmentaja.
