Veikkausvoittovarojen korvamerkintä päättyi vuodenvaihteessa, kun rahapelitoiminnan tuotot siirtyivät osaksi valtion budjettia. Pari vuotta sitten kaikki eduskuntapuolueet yhdessä sitoutuivat säilyttämään Veikkauksen edunsaajien rahoituksen tason vuosiksi 2024–2026. Tällä sovulla pyyhittiin nyt pöytää kehysriihessä, kun hallitus aikaisti vuodelle 2027 suunniteltua sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkausta.
Tähän vuoteen verrattuna valtionavustusta myönnetään ensi vuonna 80 miljoonaa euroa vähemmän ja hallituskauden loppuun mennessä avustustasosta leikataan 130 miljoonaa, eli kolmannes. Myös rauhanjärjestöjen rahoitus lakkautettiin kokonaisuudessaan, mikä juuri tällä hetkellä tuntuu irvokkaalta päätökseltä, kun naapurimaa käy aktiivista hyökkäyssotaa. Tarve järjestöjen tekemälle rauhantyölle ja -kasvatukselle ei ole kadonnut minnekään.
Päätös ja sen seuraukset ovat katastrofaaliset. Leikkaukset heikentävät järjestöjen mahdollisuutta tarjota ennaltaehkäisevää työtä ja tukea tämän yhteiskunnan heikoimpia. Julkisten palvelujen kuormitus kasvaa ja sen myötä myös sote-menot.
Valitettavasti myös leikkaukset sosiaaliturvaan, sote-palveluihin ja järjestöihin kasautuvat samoille ihmisille. Järjestöjen toimintaa supistetaan, mikä tarkoittaa vähemmän tietoa, koulutusta ja neuvontaa järjestöjen jäsenille ja kohderyhmille, vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan supistumista, ja toki myös massiivisia irtisanomisia järjestösektorilla.
Kirsikkana kakun päällä oli hallituksen päätös lahjoitusvähennyksen laajennuksesta yksityishenkilöiden lahjoituksiin nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja tietyin rajauksin lapsijärjestöille. Miksi osa sote-järjestöistä ja laaja joukko muitakin järjestöjä rajattiin pois? Rajaus tuntuu keinotekoiselta ja asettaa järjestöt epätasa-arvoiseen asemaan keskenään.
Herää kysymys, että ymmärtääkö hallitus todella kokonaiskuvaa järjestöjen tekemästä työstä? Pelkästään sote-järjestöissä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä, 500 000 vapaaehtoista ja 50 000 ammattilaista. Näiden avulla pyörivät kesäleirit, kerhot, kriisiapu, koulutukset, tukihenkilö- ja ystävätoiminta, vertaistukitoiminta, maksuton terveys- ja hyvinvointineuvonta, kohtaamispaikat, chatit ja muu digituki kansalaisille ja paljon muuta.
Vaikka vapaaehtoisten määrä ei vähenisi, niin järjestöjen tekemä työ ei pyöri pelkästään vapaaehtoisten voimin, tarvitaan palkattua, asiantuntevaa henkilöstöä. Sote-järjestöissä työskentelevät varmasti parhaillaan pohtivat, että kannattaisiko hakeutua muualle töihin, kun se omakin työpaikka voi olla pian leikkurin alla. Mistä löytyy tässä tilanteessa poislähtevien tilalle kiinnostuneita hakijoita. Juuri nyt ei juurikaan näy valoa tunnelin toisessa päässä.
Leikkaukset tulevat niin nopealla aikataululla, että niihin varautuminen tai toiminnan sopeuttaminen on mahdotonta. Toivottavasti edes leikkausten kohdennuksesta saadaan tietoa etukäteen.
Kirsi Marttinen YKAn liittovaltuuston puheenjohtaja erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
