Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot-osaston päällikkö, YTM Hannele Orjala kehittää omaa johtajuuttaan lukemalla ja opiskelemalla. Hänen mukaansa yhteiskunta-alan koulutus on mainio pohja johtajalle ja esihenkilölle – loput tarvittavat taidot oppii työssä.
Hannele Orjala, olet työskennellyt vuodesta 1997 alkaen Tilastokeskuksessa muun muassa markkinointijohtajan, tietopalvelujohtajan sekä tilastojohtajan tehtävissä. Tällä hetkellä olet osastopäällikkönä Yhteiskuntatilastot-osastolla.
Erityisesti urani alussa monessa asiassa oli kysymys enemmänkin sattumasta. Kun ajattelen itseäni nuorena, en muista haaveilleeni johtajuudesta. Ympäristön tarjoama tuki ja kannustus rohkaisivat esihenkilötehtäviin. Sillä on suuri merkitys, miten kannustamme toisiamme työelämässä.
Tilastokeskuksessa johtajapaikkoihin ja esihenkilötehtäviin on avoin haku. Tehtäviin valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Niihin hakeutuminen on siis vaatinut myös omaa halukkuutta.
Ajattelen, että kaikki työtehtäväni ja urani vaiheet ovat olleet merkityksellisiä. Jo muutos itsessään on arvokas asia. Tuo uutta intoa aloittaa uudessa työssä ja omaksua joskus nopeallakin aikataululla jonkun itselle uuden tehtävän. Edessä ovat uudet sidosryhmät, kysymykset ja painopisteet, vaikka pysyisi samassa organisaatiossakin.
Ensimmäinen siirtymäni esihenkilötehtäviin oli minulle hyvin sopivan kokoinen muutos ja vastuu. Siirryin esihenkilöksi tutussa ympäristössä, jossa työn käytännöt olivat minulle hyvin tuttuja.
Haasteena muistan sen, että dynamiikka työkavereihin muuttui, kun siirryin esihenkilöksi ensimmäisen kerran hieman päälle kolmekymppisenä. Aluksi jouduin kiinnittämään huomiota muuttuvaan rooliini, skarppaamaan vähän, että nyt olenkin eri tehtävässä. Esihenkilönä ja johtajana täytyy olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikkia kohtaan.
Pääsen vaikuttamaan niin organisaationi sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Toimin esimerkiksi Tilastokeskuksen johtoryhmän jäsenenä ja henkilö-, rakennus- ja liikennetietovarantojen kehittämisalueen omistajana. Lisäksi toimin tilastoja ja tietopalveluja tuottavan osastoni päälliköiden esihenkilönä. Tässä tehtävässä on mahdollista vaikuttaa asiakastarpeiden huomioimiseen.
Koen, että koko urani ajan olen saanut vaikuttaa siihen, miten Tilastokeskuksen tuottama tieto pääsee käyttöön yhteiskunnassa. On tärkeä asia, että aivan kaikki kansalaiset pääsevät tarvittavan tiedon äärelle. Jokaisen meistä täytyy tietää riittävästi tehdäkseen itselleen edullisia päätöksiä.
Kun teen töitä kotoa käsin, aloitan työt aikaisin. Herään tavallisesti kuudelta ja ryhdyn töihin ennen kahdeksaa. Kotona työskentelyn etu on lyhyt työmatka. Työpäiviini kuuluu tyypillisesti paljon kokouksia ja ihmisten kohtaamista videopuheluiden välityksellä.
Jos taas teen työpäivän toimistolla, kaikista parasta on tavata kollegoita kasvokkain. Työhöni kuuluu ajoittain myös matkustamista. Viime aikoina olen esimerkiksi osallistunut tilastolainsäädäntöä valmisteleviin Eurooppa-neuvoston tilastoryhmän kokouksiin Brysselissä tavanomaista enemmän.
Perjantai-iltapäivät olen varannut kalenteristani keskeytymättömälle työajalle, johon ei sovita palavereja. Se toimii arjessa hyvin, eivätkä työt pääse liiallisesti lipsumaan työajan ulkopuolelle.
Johtamista haastaa se, että tietosektorilla eri organisaatiot ovat riippuvaisia toisistaan. Käsittelemme tietovirtoja, jotka eivät ole vain Tilastokeskuksen hallinnassa, vaan tietotuotannossa ja tilastoissa tarvittava tieto on monissa eri organisaatioissa. Myös kehittyvä lainsäädäntö ja valtion budjetti ohjaavat toimintaamme. Kaikki tämä tarkoittaa, että eri organisaatioiden täytyy ymmärtää toisten tarpeita kokonaisvaltaisesti, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman saumatonta ja tehokasta.
Opiskelin sosiaali- ja yhteiskuntatieteitä sekä kansantaloustiedettä. Mielestäni tämä yhdistelmä on antanut erittäin hyvän pohjakoulutuksen johtamiseen. Koulutus antaa valmiuksia ajatella laaja-alaisesti ja analyyttisesti. Se on ollut hyödyksi.
Välillä olen miettinyt, että työtehtävissäni olisi voinut olla hyötyä kauppatieteellisestä tutkinnosta. Toisinaan olisi ollut hyvä, jos olisi juristin osaamista, joskus taas tarvitsisi psykologin taitoja. Ehkä mikään tutkinto ei lopulta anna kaikenkattavia kykyjä, vaan osaaminen karttuu lopulta työn ja kokemuksen kautta.
Olen suorittanut tietojohtamisen jatko-opintoja LUT-yliopistossa ja osallistunut oman organisaationi tarjoamaan koulutukseen. Myös lukeminen on helppo tapa oivaltaa jotakin uutta. Pidän tärkeänä oman ajattelun haastamista aktiivisesti ja paneutuen sekä täysin uusien asioiden oppimista.
Kiireen keskellä uuden omaksuminen on helposti sitä, että osallistuu ajankohtaisseminaareihin. Sen lisäksi olisi tärkeää pyrkiä myös syvällisempään, aktiivisempaan ajatteluun ja opiskeluun.
Luin juuri Perttu Immosen Suomalainen historia -kirjan, joka oli todella hieno. Tällä hetkellä aloittelen William MacAskillin Ihmiskunnan tulevaisuuden historiaa, jonka jälkeen lukuvuorossa on Perttu Pölösen sosiaalista mediaa käsittelevä Saisinko huomiosi? -teos. Olen pitänyt hänen edellisistä kirjoistaan, joten odotan tältäkin paljon.
Jos tunnet kiinnostusta johtotehtäviä kohtaan, kannustan ilman muuta kokeilemaan. Johtajiksi kaivataan ihmisiä erilaisista taustoista ja YKAn jäsenillä on loistava pohja esihenkilötyöhön. Ja jos vaikka kävisikin niin, että johtotehtävissä ei olekaan tyytyväinen, on aina mahdollista palata asiantuntijatehtäviin.
Teksti: Meri Parkkinen
Tämä teksti on osa Ykalaiset esihenkilöinä ja johtajina -kokonaisuutta, joka oli yksi YKAn toiminnan painopisteistä vuonna 2023. Lue lisää teemakokonaisuudesta täältä.
