Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry - Ylityö, lisätyö ja sunnuntaityö

Ylityö, lisätyö ja sunnuntaityö

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika voi pääsääntöisesti olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Näissä puitteissa on työntekijän työaika vapaasti sovittavissa, ellei sovellettavasta työehtosopimuksesta muuta johdu. Työsopimuksessa sovittu palkka on korvausta tästä sovitusta säännöllisestä työajasta. Sen lisäksi tehty työ on korvattava erikseen.

Tuntipalkan laskeminen

Lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset lasketaan tuntipalkasta. Jos työntekijän palkka määräytyy tuntia pidemmältä ajalta, lasketaan tuntipalkka jakamalla sopimuksen mukainen palkka säännöllisen työajan mukaisella tuntimäärällä. Suorituspalkalla tehtävässä työssä tuntipalkka lasketaan jakamalla suorituspalkka työn suorittamiseen käytetyllä tuntimäärällä. Jos palkkaukseen sisältyy luontoisetuja, ne on otettava huomioon tuntipalkkaa laskettaessa. Säännöllisen työajan ansioon ei kuitenkaan lueta työntekijän työsuorituksesta riippumatonta enintään kaksi kertaa vuodessa suoritettavaa voitto- tai muuta vastaavaa palkkiota. Työehtosopimuksilla on kuitenkin mahdollista sopia tuntipalkan laskemisesta toisella tavalla. Niinpä tuntipalkka onkin usein sovittu laskettavaksi jakamalla kuukausipalkka 158:lla, jos työviikko on 37,5 tuntia ja vastaavasti 160:lla, jos työviikko on 40 tuntia.

Lisätyö

Lisätyö on työtä, joka tehdään sovitun säännöllisen työajan lisäksi ylittämättä kuitenkaan säännöllisen työajan enimmäismääriä (8 t ja 40 t). Mikäli säännöllinen työaika on sovittu esimerkiksi 7,5 tunniksi vuorokaudessa, niin lisätyötä voi siis kertyä puoli tuntia päivässä. Lisätyön tekemiseen on aina saatava työnantajan lupa tai määräys. Lisätyötä voidaan teettää vain työntekijän suostumuksella, joten sen tekemisestä on mahdollista kieltäytyä. Lisätyön tekemisestä voidaan myös sopia työsopimuksessa. Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä. Lisätyö korvataan pääsääntöisesti työntekijän tavallisella tuntipalkalla. Paremmasta korvauksesta voidaan kuitenkin sopia kuten joissakin työehtosopimuksissa on tehty.

Ylityö

Ylityötä on työ, joka tehdään laissa säädetyn pisimmän mahdollisen säännöllisen työajan lisäksi (siis yli 8 t/vrk tai yli 40 t). Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän antamaa suostumusta kutakin kertaa varten erikseen. Tällaista suostumusta ei voida antaa työsopimuksessa. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Ylityön tekeminen edellyttää pääsääntöisesti myös työnantajan lupaa tai määräystä.

Ylityötä on käsitteellisesti kahdenlaista; vuorokautista ja viikoittaista. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan sitä työtä, joka yhden vuorokauden aikana ylittää pisimmän mahdollisen vuorokautisen työajan (8 tuntia). Viikoittaisella ylityöllä taas tarkoitetaan sitä työtä, joka yhden viikon aikana ylittää pisimmän mahdollisen viikoittaisen säännöllisen työajan (40 tuntia). Ylityö ei kuitenkaan voi olla sekä vuorokautista että viikoittaista. Tämän vuoksi viikoittaisena ylityönä ei pidetä työtä, jota on tehty yli kahdeksan tuntia saman vuorokauden aikana.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Paremmista korvauksista voidaan kuitenkin sopia esimerkiksi työehtosopimuksella.

Korvaus vapaa-aikana

Lisä- ja ylityökorvaukset sekä sunnuntaityön korotusosa voidaan sopia annettavaksi vapaa-aikana. Tällöin vapaa-aika lasketaan ylityökorvausten osalta korotettujen tuntien mukaan eikä ”tunti tunnista” -periaatteen mukaan. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa lisä-, yli- tai sunnuntaityön tekemisestä, ellei toisin ole sovittu. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos ajankohdasta ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia korvauksena annettavan vapaa-ajan yhdistämisestä vuosilomalaissa tarkoitettuun säästövapaaseen. Tällöin vapaa-aikaa säätelevät vuosilomalain säästövapaata koskevat säännökset. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että vapaa-aika siirretään työaikapankkiin.

Ylityökorvaus erillisenä kuukausikorvauksena

Lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset maksetaan ensisijaisesti korotettujen tuntien mukaan. Jos kyse on työntekijästä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muiden työntekijöiden työtä tai joka on tehnyt sopimuksen joustotyöstä, työnantaja ja työntekijä saavat sopia lisä- ja ylityökorvausten sekä sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena (ns. könttäsopimus). Työntekijällä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa tai valvoa muiden työntekijöiden työtä, tarkoitetaan kaikkia esihenkilöasemassa olevia työntekijöitä. Lisäksi erillisen kuukausikorvauksen käyttö on voitu tehdä mahdolliseksi sovellettavassa työehtosopimuksessa.

Lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta erillisenä korvauksena edellyttää sopimista ja sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa. Ellei muusta ole sovittu, sopimus voidaan irtisanoa päättymään seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. Jos sopimus liittyy työsuhteessa noudatettavaan joustotyöaikaan, kiinteää lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvausta koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy viimeistään joustotyösopimuksen päättyessä.

Sopimuksesta tulee käydä ilmi, mikä osa ylemmän toimihenkilön kuukausipalkasta on korvausta säännönmukaisesta työajasta ja mikä osa on korvausta ylitöistä. Sopimus ei lain mukaan saa siis olla sellainen, ettei ylityökorvauksen suuruutta ole mahdollista erotella normaalista kuukausipalkasta (esim. ”Ylemmän toimihenkilön kuukausipalkka on 5 000 euroa sisältäen ylityökorvaukset”). Kiinteän ylityökorvauksen tulee olla keskimäärin yhtä suuri kuin korotettujen tuntien mukaan laskettu palkka. Sovittaessa lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta kiinteällä kuukausikorvauksella on syytä samalla sopia korvauksen perusteena oleva arvioitu ylityömäärä, korvauksen suuruus ja sopimuksen irtisanomisaika. Toteutuneiden ylityötuntien määrää on hyvä seurata ja korvaussopimus tulee tarkistaa esimerkiksi vuosittain vastaamaan todellista ylityötilannetta.

Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Tähän työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki laissa työajaksi säädetty aika ja tehdyt työtunnit. Tasoittumisjaksoa voidaan pidentää valtakunnallisella työehtosopimuksella neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen tai teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä enintään 12 kuukauteen.

Sunnuntaityö

Sunnuntaityö on työtä, joka tehdään sunnuntaina tai kansallisena juhlapäivänä. Sunnuntaityötä voi teettää vain, jos sitä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti sunnuntaina tai kansallisena juhlapäivänä tai jos siitä on työsopimuksella sovittu tai jos työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa. Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Usein sunnuntaityö on myös lisä- tai ylityötä, jolloin sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen lisäksi on maksettava lisä- tai ylityökorvaus.

Esimerkissä on säännölliseksi työajaksi merkitty ylemmillä toimihenkilöillä yleinen 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Kaaviossa toisella rivillä on todelliset tehdyt työtunnit. Ylitöistä on esimerkissä ensin laskettu 100 % korotetun palkan mukaiset päivittäiset ylityöt, eli ylityöt yli 10 tunnista tehtyä työtä. Seuraavaan kohtaan on merkitty 50 % korotetun palkan mukaiset päivittäiset ylityöt, eli 8-10 tuntiin tehdyt ylityöt. Tämän jälkeen saadaan laskettua viikoittainen ylityö ja lisätyö esimerkissä olevia laskukaavoja noudattaen. Lopuksi tarkastetaan sunnuntaityöstä maksettava 100 % korvattava palkka. Sunnuntaina tehty työ voi siis oikeuttaa sekä sunnuntaikorvaukseen että ylityökorvaukseen.

Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan. Edellä tarkoitetun seitsemän päivän aikana annettu vuosiloma, arkipyhä, työajan tasoittumisvapaa tai mikä tahansa muu vähintään 35 tunnin pituinen yhdenjaksoinen vapaa voi muodostaa viikkolevon, kunhan lepoaika on ennakolta työntekijän tiedossa. Viikkolepo on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolevon antaminen sunnuntaina ei kuitenkaan ole ehdotonta, vaan niin tulee tehdä ainoastaan mahdollisuuksien mukaan. Useimmiten viikoittainen vapaa-aika ajoittuukin viikonlopulle.

Viikkolevon antamisesta voidaan poiketa, jos työnantaja tarvitsee toiminnan jatkuvuuden ylläpitämiseksi työntekijää tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan. Viikkolevon antamisesta voidaan poiketa myös silloin, kun työn tekninen laatu tai työn järjestelyyn liittyvät syyt eivät mahdollista joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä.

Saamatta jäänyt vapaa-aika on korvattava työntekijälle rahakorvauksena tai lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa menetettyä vapaa-aikaa vastaavalla ajalla. Työajan lyhentäminen on tehtävä viimeistään kolmen seuraavan kuukauden aikana, ellei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella vapaa-ajan menettäminen voidaan kuitenkin korvata myös rahassa. Rahakorvauksen suuruus on tällöin sama kuin viikoittaisen vapaan aikana tehtyyn työhön käytetyltä ajalta maksettava yksinkertainen peruspalkka. Jos normaalin työviikon lisäksi tehdään töitä koko viikonloppu, maksetaan siis sunnuntailta peruspalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus, korvaus viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä ja korvaus mahdollisesta viikoittaisesta tai vuorokautisesta ylityöstä.

Hätätyö

Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, ympäristön tai omaisuuden vaarantumiseen. Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta ja työntekijä voidaan kutsua tekemään hätätyötä vapaa-aikanaankin. Hätätyö luetaan mukaan työajan enimmäismääriin. Vaikka hätätyö ei ole ylityötä, hätätyöstä maksetaan normaali ylityökorvaus ja sunnuntaityökorvaus, jos hätätyötä teetetään sunnuntaina tai kansallisena juhlapäivänä. Hätätyötä voidaan teettää ainoastaan siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan. Hätätyön teettämisestä tulee ilmoittaa työsuojeluviranomaisille kirjallisesti.

Säännösten pakottavuus

Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työaikalain mukaan tulevia etuja, on mitätön. Tämän vuoksi työsopimuksessa ei voida sopia esimerkiksi ylityön tekemisestä työnantajan niin määrätessä tai siitä, että ylityökorvaukset sisältyvät peruspalkkaan.

Kanneajat ja rangaistukset

Oikeus työaikalain mukaisiin työaikakorvauksiin raukeaa, ellei kannetta ole nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin oikeus saatavaan syntyi. Työsuhteen päätyttyä kanne on laitettava vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimus on päättynyt. Lakien asettamien velvoitteiden tehosteeksi on säädetty sakkorangaistus.

Vanhentumisajan katkeaminen edellyttää aina kanteen nostamista tuomioistuimessa. Pelkkä työnantajan muistuttaminen saatavasta ei riitä. Myöskään liittojen yhteydenotot työnantajiin ja työnantajaliittoihin tai niille esitetyt vaatimukset, joissa esimerkiksi on neuvoteltu saatavan maksamisesta tai oikeudenkäynnin uhalla vaadittu työnantajaa maksamaan tietty saatava, eivät katkaise vanhentumista, mikäli kannetta ei kuitenkaan ole nostettu.

Työaikakirjanpito

Työnantajan on pidettävä luetteloa tehdyistä työtunneista, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityöstä sekä niistä maksetuista korotetuista palkoista. Työtuntiluettelo on vaadittaessa näytettävä työsuojeluviranomaiselle ja luottamushenkilölle tai luottamusvaltuutetulle tai, jos sellaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan on pyynnöstä annettava työntekijälle tai tämän valtuutetulle kirjallinen selvitys työntekijää koskevista luettelossa olevista tiedoista.

Lainkohdat: Työaikalaki

Opas päivitetty 7.6.2022

Lue myös