Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Työsuhdekeksinnöt

Jos työntekijä tai virkamies on tehnyt keksinnön, joka niin haluttaessa on patentoitavissa, työnantajalla on seuraavissa tilanteissa mahdollisuus ottaa oikeudet keksintöön:

Jos keksintö on syntynyt työntekijälle työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena, työnantajalla on oikeus saada kokonaan tai osittain oikeus keksintöön.
Jos keksintö on syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti käyttämällä hyväksi työpaikalla saavutettuja kokemuksia, työnantaja voi ottaa oikeudet keksintöön, mikäli keksinnön hyväksikäyttö kuuluu hänen toiminta-alaansa.
Jos työnantajan toiminta-alaan kuuluva keksintö on syntynyt muussa yhteydessä työsuhteeseen, työnantaja on oikeutettu saamaan käyttöoikeuden keksintöön. Muista oikeuksista hänellä on etuoikeus neuvotella työntekijän kanssa.
Jos työntekijän tekemä keksintö on syntynyt ilman yhteyttä työsuhteeseen, mutta sen hyväksikäyttö kuitenkin kuuluu työnantajan toiminta-alaan, työnantajalla on etuoikeus neuvotella työntekijän kanssa oikeuksista keksintöön.

Mikäli patenttia on yllä mainituissa tilanteissa haettu kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, keksintöä pidetään työsuhteessa tehtynä, ellei keksijä esitä todennäköisiä syitä sen syntymisestä työsuhteen päättymisen jälkeen. Sopimuksella tätä aikaa voidaan pidentää enintään yhden vuoden mittaiseksi. Jos työnantaja ei ota oikeuksia keksintöön, ne jäävät työntekijälle.

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tekemistään keksinnöistä ja samalla annettava sen sisällöstä sellainen tieto, että työnantaja sen perusteella voi ymmärtää keksinnön. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on myös ilmoitettava käsityksensä siitä, millaisessa yhteydessä työsuhteeseen keksintö on syntynyt. Jos työnantaja ottaa oikeudet keksintöön, on tästä kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle neljän kuukauden kuluessa.

Ennen ilmoituksen vastaanottamista työntekijä ei saa määrätä keksinnöstä tai ilmaista mitään sitä koskevaa siten, että siitä voi olla seurauksena keksinnön julkiseksi tuleminen tai hyväksikäyttö toisen lukuun. Työntekijä saa kuitenkin hakea keksinnölleen patenttia Suomessa. Tällöin työntekijä ei saa jättää hakemusta patenttiviranomaisille, ennen kuin kuukausi on kulunut siitä, kun hän on antanut työnantajalle kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan hänen tarkoituksenaan on hakea keksinnölleen patenttia.

Työntekijä on oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen, jos työnantaja ottaa oikeuden keksintöön. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon keksinnön taloudellinen arvo, sen valmiusaste, työnantajan saaman oikeuden laajuus, työsopimuksen ehdot ja työsuhteeseen liittyvien muiden seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Tällaisia ovat työntekijän työtehtävät ja asema yhtiössä sekä syntyneen ratkaisun yhteys työntekijän työsuhteeseen. Monien yritysten käyttämät aloite-, keksintö- ym. palkkiot saattavat olla täysin riittämättömiä, jos kysymyksessä on merkittävä keksintö. Tällaiset palkkiot eivät poista työntekijän oikeutta kohtuulliseen korvaukseen.

Työsuhdekeksintöihin liittyvät erimielisyydet voidaan markkinaoikeuden ohella käsitellä työsuhdekeksintölautakunnassa, jossa on työnantaja- ja työntekijäpuolen nimeämien asiantuntijoiden lisäksi keksintökysymyksiin erikoistuneita puolueettomia jäseniä. Asian käsittely lautakunnassa on maksuton. Lautakunnan lausunnot eivät ole sitovia. Käytännössä niitä kuitenkin varsin hyvin noudatetaan, koska lautakunnan asiantuntemusta kunnioitetaan.

Oikeus kohtuulliseen korvaukseen keksinnöstä vanhenee kymmenessä vuodessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeudet keksintöön. Mikäli keksinnölle on myönnetty patentti, voidaan kanne kuitenkin aina panna vireille vielä vuoden kuluessa patentin myöntämisestä.

Tämä sivu ei koske yliopiston, korkeakoulun tai vastaavanlaisen tieteellisen opetuslaitoksen opettajia ja tutkijoita.

Lainkohdat: Laki ja asetus oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin

Opas päivitetty 8.1.2016

Lue myös

Työsuhdekeksinnöt

Lue myös

YTN:n työsuhdeopas

YKAn työelämäopas

Johtajasopimusopas