Työsuhteessa oleville työntekijöille maksetaan korvauksia työtapaturman sattuessa tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Työtapaturmalla tarkoitetaan työntekijälle työssä, asunnon ja työpaikan välisellä matkalla, työnantajan asioilla tai muutoin työolosuhteissa sattunutta tapaturmaa.
Ammattitaudin johdosta maksettavat korvaukset määräytyvät pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta tapaturmavakuutuslain perusteella. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti aiheutunut pääasiallisesti työn fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Vahingon sattumispäivää vastaa ammattitaudeissa ammattitaudin ilmenemispäivä.
Työtapaturman sattuessa työntekijälle maksetaan korvausta muun muassa sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä (päiväraha, tapaturmaeläke), vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta (haittaraha) ja kuntoutuksesta (lääkinnällinen tai ammatillinen). Kuolemantapauksessa maksetaan hautausapua ja perhe-eläkettä.
Tapaturmavakuutuksesta korvataan työtapaturmasta aiheutunut tarpeellinen sairaanhoito. Sairaanhoitoon kuuluvat lääkärin antama tai määräämä hoito, lääkkeet, proteesit tai muut vastaavat apuvälineet sekä sairaanhoidosta aiheutuvat välttämättömät matkakustannukset. Työtapaturmassa rikkoutuneet silmälasit korvataan, mikäli tapaturman seurauksena on syntynyt vamma.
Päivärahalla korvataan ansionmenetystä ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta tai pitkäaikaisen työkyvyttömyyden alkuvaiheessa. Päivärahan edellytyksenä on, että työkyvyttömyys kestää tapaturmapäivän jälkeen vähintään kolme peräkkäistä päivää. Päiväraha maksetaan tapaturmaa seuraavasta päivästä alkaen jokaiselta päivältä, myös vapaa- ja pyhäpäiviltä. Päivärahaa voi saada korkeintaan yhden vuoden ajan tapaturman sattumisesta lukien.
Neljän viikon pituiselta työkyvyttömyysjaksolta tapaturman sattumisesta lukien päiväraha on samansuuruinen kuin työntekijälle vastaavalta ajalta maksettu sairausajan palkka, ja se maksetaan työnantajalle sairausajan palkan vastineena. Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu, vahingoittuneelle maksettavan päivärahan suurus määräytyy niistä ansioista, jotka työntekijä on samassa työsuhteessa ansainnut tapaturmaa edeltävien neljän viikon aikana.
Jos työkyvyttömyys jatkuu yli neljä viikkoa tapaturman jälkeen, päiväraha määritetään vuosityöansion eli työntekijä vakiintuneen ansiotason perusteella. Päivärahan suuruus on tällöin vuosityöansio jaettuna 360:lla. Työnantajalla on oikeus vuosityöansioperusteiseen päivärahaan siltä osin kuin se maksaa työntekijälleen sairausajan palkkaa.
Tapaturmaeläke korvaa ansionmenetystä, jos työtapaturma tai ammattitauti aiheuttaa työkyvyttömyyttä vielä päivärahakauden päättyessä. Eläkkeeseen on oikeus henkilöllä, jonka työkyky on alentunut tapaturman tai ammattitaudin vuoksi vähintään kymmenellä prosentilla ja jonka työansiot ovat alentuneet. Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja saatavilla olevalla työllä, jonka tekemistä häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Huomioon otetaan tällöin hänen koulutuksensa, hänen aikaisempi toimintansa, ikänsä, asumisolosuhteensa ja muut niihin verrattavat seikat.
Täysin työkyvyttömälle työntekijälle maksettava eläke on 85 prosenttia vuosityöansiosta. Osittain työkyvyttömälle maksetaan työkyvyn alenemista vastaava osa täydestä eläkkeestä. Kun eläkkeensaaja täyttää 65 vuotta, täyden tapaturmaeläkkeen perusmäärä putoaa 70 prosenttiin vuosityöansiosta, samoin vastaavasti osaeläkkeen taso pienenee.
Haittarhaa maksetaan vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haittaluokka (1–20) määräytyy lääketieteellisin perustein sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman haittaluokkataulukon mukaan. Haittaluokan ollessa 1–10 haittaraha maksetaan kertakaikkisena korvauksena ja luokissa 11–20 vahingoittuneen valinnan mukaan joko kertakaikkisena tai jatkuvana. Haittarahaa maksetaan aikaisintaan siitä lähtien, kun päivärahakausi on päättynyt.
Haittalisää voidaan maksaa vahingoittuneelle, joka on vamman tai sairauden vuoksi niin avuttomassa tilassa, ettei hän tule toimeen ilman toisen henkilön apua. Haittalisän määrä on enintään 23,41 euroa päivässä.
Vahingoittunut voi myös saada ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta, vaatelisää ja korvausta kodinhoidon välttämättömistä lisäkustannuksista.
Jos työntekijän kuolema on aiheutunut työtapaturmasta tai ammattitaudista, maksetaan edunsaajille (leski ja alle 18-vuotiaat lapset, alle 25-vuotiaat opiskelevat lapset ja avopuoliso, mikäli puolisoilla oli sopimus keskinäisestä elatuksesta tai yhteinen lapsi) perhe-eläkettä.
Hautausapu maksetaan työtapaturmassa saadun vamman tai ammattitaudin vuoksi kuolleen henkilön kuolinpesälle tai hautauksesta huolehtineelle. Sen suuruus vuonna 2011 on 3 850,01 euroa.
Lakisääteinen tapaturmavakuutus on ensisijainen muuhun sosiaaliturvaan nähden. Henkilöllä, joka saa korvausta tapaturmavakuutuslain perusteella, saattaa olla oikeus myös jonkin muun sosiaaliturvajärjestelmän korvauksiin, kuten sairasvakuutuskorvauksiin, ansioeläkkeeseen, kansaneläkkeeseen tai liikennevakuutuskorvauksiin. Muut korvausjärjestelmät maksavat korvauksia, jos ne ovat suurempia kuin tapaturmakorvaukset. Tällöin maksetaan tapaturmankorvauksen ylittävä osa tai siltä osin kuin niihin sisältyy sellaisia korvauslajeja, joita ei kuulu tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin.
Työntekijn tulee tapaturman sattuessa ilmoittaa asiasta työnantajalle, joka tekee omalle vakuutusyhtiölleen tapaturmailmoituksen. Työtapaturman satuttua työnantaja täyttää vakuutustodistuksen ja antaa sen työntekijälle. Työntekijä saa vakuutustodistuksella maksuttoman sairaanhoidon ja lääkkeet ilmaiseksi apteekista. Vakuutusyhtiö maksaa nämä kulut, mikäli kysymyksessä on korvattava työtapaturma.
Päiväraha, fysikaalisen hoidon ajalta maksettava ansionmenetyskorvaus, tapaturmaeläke ja perhe-eläke ovat saajalleen verollista tuloa ja niistä tehdään ennakonpidätys. Muut korvaukset ovat verottomia.
Lainkohdat: Tapaturmavakuutuslaki
