Millaisia ehtoja vanhempainvapaisiin liittyy? Miten vanhempainrahaa maksetaan?
Vanhempainvapaat on uudistettu 1.8.2022 voimaan astuneen perhevapaauudistuksen myötä. Uudistus koskee perheitä, joiden laskettu aika on aikaisintaan 4.9.2022. Uudistuksen tavoitteena on vanhempainvapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken, tasa-arvon lisääminen ja sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen työelämässä sekä joustavuuden lisääminen niin, että vanhemmat voivat itse laajemmin valita, miten ja kuka käyttää vanhempainvapaata.
Työntekijällä on oikeus saada työstä vapaaksi raskauden, synnytyksen tai lapsen hoitamisen vuoksi sairausvakuutuslaissa määritellyt raskausraha-, erityisraskausraha- ja vanhempainvapaapäivät. Vapaiden käyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa.
Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, jollei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on katsoessaan, ettei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.
Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Työntekijä saa kuitenkin aikaistaa raskausvapaan sekä muuttaa sellaisen synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun vapaan ajankohdan, joka on oikeus pitää yhtä aikaa toisen vanhemman tai puolison kanssa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi.
Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Adoptiovanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista.
Kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää, on raskaana olevalla vanhemmalla oikeus saada raskausrahaa enintään 40 arkipäivää. Raskausrahakausi alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja viimeistään raskauden päättymistä seuraavasta arkipäivästä.
Jos työtehtäviin tai työoloihin liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaarantaa raskaana olevan tai sikiön terveyden, on oikeus saada erityisraskausrahaa. Oloista on annettava selvitys.
Erityisraskausrahan maksaminen edellyttää, että vakuutettu on työkykyinen ja ettei hänelle voida järjestää muuta työtä ja vakuutettu joutuu tämän vuoksi olemaan poissa työstä. Lisäksi edellytyksenä on, että vakuutettu ei ole muussakaan ansiotyössä eikä omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa suoritettavaa työtä.
Oikeus vanhempainrahaan on lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja.
Lisäksi vanhempainrahaan on oikeus enintään neljän kuukauden ajan lapsen syntymästä lukien vakuutetulla, joka on tunnustanut vanhemmuuden, sekä muun kuin aviopuolisonsa lapsen adoptoivalla adoptiovanhemmalla.
Jos lapsen vanhempainrahaan oikeutetut vanhemmat tai toinen vanhemmista kuolee, lapsen hoidosta vastaavalla henkilöllä on oikeus käyttämättä oleviin vanhempainrahapäiviin.
Uuden lain myötä vanhempainvapaapäiviä on jokaista lasta kohti aina sama määrä ja vanhempainrahaa maksetaan lapsen syntymän ja adoption perusteella yhteensä enintään 320 arkipäivältä. Vanhan lain nojalla vanhempainvapaiden määrä vaihteli riippuen perhetilanteesta ja vanhan lain nojalla vapaiden enimmäismäärä oli vähemmän, 317 arkipäivää.
Jos lapsia syntyy tai adoptiolapsia otetaan hoitoon kerralla enemmän kuin yksi, myönnetään 84 arkipäivää lisää vanhempainvapaata. Jos raskausrahakausi on lapsen ennenaikaisen syntymisen vuoksi alkanut aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, vanhempainrahaa maksetaan lisää niin monelta arkipäivältä kuin raskausrahakausi on alkanut 30 arkipäivää aikaisemmalta ajalta.
Jos oikeus vanhempainrahaan alkaa sen jälkeen, kun yksi vuotta täyttänyt lapsi on muuttanut Suomeen, on oikeus puoleen vanhempainrahapäivistä. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös, jos ulkomailla adoptiotarkoituksessa hoitoon otetun lapsen hoitoon ottamisesta on kulunut yli yksi vuosi lapsen muuttaessa Suomeen.
Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vaikka työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan myös toisen tai useamman lapsen perusteella, työntekijä voi saman kalenterivuoden aikana pitää kuitenkin enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata. Jos jakso jatkuu kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jakson katsotaan kuuluvan sen kalenterivuoden kiintiöön, jonka aikana se on alkanut.
Vanhempainpäivärahat on uuden lain myötä jaettu niin, että kummallakin vanhemmalla on heille varatut päivät, joista osan voi luovuttaa toiselle. Kummallekin vanhemmalle on varattu puolet vanhempainvapaasta, eli 160 arkipäivää. Näistä päivistä 63 arkipäivää on vanhempainrahan lisäpäiviä, jotka voi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Kummallekin vanhemmalle on siis 97 sellaista vanhempainvapaapäivää, joita ei voi luovuttaa toiselle.
Vanhempainrahaan oikeuttavia päiviä voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, lapsen huoltajalle tai luovuttavan vanhemman tai toisen vanhemman aviopuolisolle. Aviopuolisoon rinnastetaan vakuutettu, joka jatkuvasti elää vanhemman kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Vanhempainrahapäivien luovuttamisesta ilmoitetaan Kelaan. Ilmoituksen voi perua, kunnes luovutetut päivät on käytetty.
Yhden vanhemman perheessä yhdellä vanhemmalla on oikeus käyttää kaikki 320 vanhempainrahapäivää.
Vanhempainrahan saajan on hoidettava lasta. Vanhempainrahapäiviä voi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Adoptiovanhempien osalta kahden vuoden määräaika lasketaan lapsen hoitoon ottamisesta.
Vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa maksetaan samalta ajalta saman lapsen perusteella vain yhdelle vakuutetulle. Poikkeuksena tästä on vanhastakin laista tuttu isyysvapaa, eli vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa voidaan kuitenkin maksaa vakuutetuille samalta ajalta saman lapsen perusteella enintään 18 arkipäivältä. Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan enemmän kuin yksi, voidaan vanhempainrahaa maksaa samanaikaisesti enintään 90 arkipäivältä yhtä useampaa lasta kohti.
Vanhempainpäivärahaan ei ole oikeutta siltä ajalta, kun vakuutettu on ansiotyössä tai muussa omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa tehtävää työtä tai päätoimista opiskelua. Vanhempainpäivärahaan ei ole oikeutta lakisääteisen vuosiloman tai muiden palkallisten vapaapäivien ajalta lukuun ottamatta työsopimuslain mukaista raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaata, jonka ajalta työantajalla on oikeus saada etuus itselleen.
Ansiotyössä olemisena ei pidetä joitain poikkeuksia lukuun ottamatta vanhemman toimimista kunnan luottamushenkilönä tai omaishoitajana toimimista.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti sekä sopia osa-aikatyön ehdoista.
Myös osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muuttamisesta on lähtökohtaisesti sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä palata joko tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetulle kokoaikaiselle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaansa.
Vanhempainraha voidaan maksaa osittaisena, jos vanhempi hoitaa lasta osapäiväisesti. Sama koskee yrittäjää, jos hän hoitaa lasta osapäiväisesti ja hänen päivittäinen työaikansa on enintään viisi tuntia. Jos vanhempi työskentelee useassa työsuhteessa taikka palkkatyössä ja yrittäjänä, vanhempainrahan maksaminen osittaisena edellyttää, että päivittäinen työaika on yhteensä enintään viisi tuntia.
Työnantajalla ei lain mukaan ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden ajalta.
Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella. Työehtosopimuksissa on kuitenkin usein sovittu eripituisia palkallisia jaksoja vanhempainvapaisiin. Esimerkiksi Suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimuksessa on palkallista vapaata synnyttävälle vanhemmalle enintään 72 arkipäivää ja ei-synnyttävälle vanhemmalle enintään 32 arkipäivää. Edellytyksenä palkanmaksulle on, että työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.
Tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.
Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta perhevapaata käyttävän työntekijän, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.
Työnantaja saa irtisanoa raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.
Lainkohdat: Työsopimuslaki 4 luku 1§, 4 luku 3a §, 4 luku 8§, 4 luku 9§ ja 7 luku 9§ ja Vuosilomalaki 7§ 2 mom 1 kohta sekä Sairausvakuutuslaki 9 luku ja 7 luku 4§
Opas päivitetty 29.6.2023
