Valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen silloin, kun ne ovat jääneet maksamatta työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden vuoksi.
Työntekijän kannattaa yleensä hakea työsuhteesta johtuvia saataviaan palkkaturvan kautta, jos niitä ei ole maksettu ajallaan. Jos työntekijä kuitenkin omistaa runsaasti osakkeita siitä yrityksestä, jossa hän työskentelee, tämä voi estää palkkaturvan saamisen. Käytännössä toisinaan jo 20-25 prosentin osakkeenomistus saattaa muodostaa tällaisen esteen palkkaturvan saamiselle. Toimitusjohtajan saatavia ei myöskään makseta palkkaturvasta, koska toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa.
Palkkaturvana voidaan maksaa kaikenlaiset työsuhteesta johtuvat palkka- ja muut saatavat. Tyypillisiä työsuhdesaatavia ovat esimerkiksi kuukausipalkka, provisiopalkka, lomakorvaus, lomaraha, ylityökorvaukset, matkakustannusten korvaukset, päivärahat ja odotusajan palkka.
Palkkaturvana maksetaan enintään 19 000 euroa. Odotusajan palkkaa ei kuitenkaan makseta enempää kuin palkkaturvana maksetaan saatavia, joiden viivästymisestä odotusajan palkan maksuvelvollisuus muodostuu.
Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, että palkkaturvaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Lakiin tai sopimukseen perustuvaa vahingonkorvausta tai hyvitystä, jolla ei ole erityistä eräpäivää, on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta tai vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä noudattaen solmitun sopimuksen tekemisestä.
Palkkaturvaa haetaan ELY-keskukselta sähköisen asioinnin kautta tai lomakkeella.
Palkkaturvaa maksetaan vain sillä edellytyksellä, että saatavat ovat työsuhteesta johtuvia ja työnantajan maksukyvyttömyys on selvitetty. Lisäksi saatavan on oltava riidaton sekä perusteeltaan että määrältään. Tämän vuoksi hakemus hylätään esimerkiksi, jos työnantaja kiistää palkkaturvana haetut saatavat. Siltä osin kuin saatavia ei ole saatu palkkaturvan kautta, ne voidaan pääsääntöisesti periä tavallisella velkomuskanteella.
Jos työnantaja on asetettu konkurssiin, työntekijän on itse valvottava saatavansa konkurssissa säilyttääkseen oikeutensa palkkaturvaan. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos saatava sisältyy pesänhoitajan laatimaan työsuhdesaatavaluetteloon. Konkurssipesä voi myös hakea palkkaturvaa työntekijöiden puolesta, jos palkkaturvaviranomainen on antanut siihen suostumuksensa. Tämä asia on kuitenkin syytä itse varmistaa.
Palkkaturvana työntekijälle maksetun määrän työvoimaviranomaiset perivät takaisin työnantajalta korkoineen. Työvoimaviranomaiset tekevät palkkaturvasta ennakonpidätyksen.
Lainkohdat: Palkkaturvalaki ja palkkaturva-asetus
Opas päivitetty 29.6.2023
