Tietoa hoitovapaan ehdoista ja kestosta.
Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Adoptiolapsen kohdalla oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kunnes lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, mutta enintään siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa koulun.
Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Kun jaksotusoikeus on sekä lapsen äidillä että isällä, voidaan hoitovapaa jakaa yhteensä enintään neljään jaksoon, joista äiti pitää kaksi ja isä kaksi. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.
Jos perheesi saa vanhempainrahaa vanhan lain mukaan, eli lapsen laskettu aika on ollut ennen 4.9.2022, voit jäädä hoitovapaalle ja saada kotihoidon tukea vasta vanhempainrahan jälkeen.
Jos lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai myöhemmin ja lapsesta maksetaan perhevapaauudistuksen mukaisia vanhempainpäivärahoja, voit saada kotihoidontukea, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää. Lapsi on tuolloin noin 6 kuukauden ikäinen. Perhe voi pitää jäljelle jäävää vanhempainvapaata kotihoidon tuen kauden jälkeen.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Adoptiolapsen osalta on myös pyrittävä noudattamaan samaa ilmoitusaikaa, jos se on mahdollista.
Perustellusta syystä työntekijä voi muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja sen pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Perustellulla syyllä tarkoitetaan lähinnä sellaista lapsen hoitoedellytyksissä tapahtuvaa ennalta arvaamatonta ja oleellista muutosta, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon ilmoittaessaan vapaan ajankohdan. Tällaisina syinä voidaan pitää esimerkiksi lapsen tai toisen vanhemman vakavaa ja pitkäaikaista sairastumista tai kuolemaa, vanhempien erilleen muuttamista tai avioeroa tai muuta vastaavaa muutosta lapsen hoitoedellytyksissä. Myös uutta raskautta pidetään tällaisena syynä. Toisaalta tilapäisiä taloudellisia vaikeuksia ei pidetä hoitoedellytysten muutoksena.
Hoitovapaalta ei makseta palkkaa. Hoitovapaan ajalta on tietyin edellytyksin oikeus saada Kelasta lasten kotihoidon tukea. Lasten kotihoidon tuki on verollista tuloa.
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan hoitovapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo hoitovapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän hoitovapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantaja ei myöskään saa irtisanoa hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimusta taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ellei työnantajan toiminta pääty kokonaan.
Hoitovapaan päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.
Hoitovapaan ajalta työntekijälle ei kerry vuosilomaa.
Lainkohdat: Työsopimuslaki 4 luku 3 §, 3a §, 8 § ja 9 § sekä 7 luku 9 § Opas päivitetty: 16.8.2022
