Tietoa henkilöstön osallistumisesta yrityksen hallintoon.
Henkilöstön hallintoedustusta koskevat säännökset ovat osa yhteistoimintalakia.
Työnantajan toiminnan kehittämiseksi, työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi henkilöstöllä on oikeus osallistua työnantajan liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn työnantajan päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä kuten esimerkiksi johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa.
Henkilöstön hallintoedustusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaiseen suomalaiseen osakeyhtiöön, osuuskuntaan ja muuhun taloudelliseen yhdistykseen, vakuutusyhtiöön, liikepankkiin, osuuspankkiin sekä säästöpankkiin, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa on säännöllisesti vähintään 150.
Henkilöstön hallintoedustus tulee toteuttaa toimielimessä, joka käsittelee tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
Henkilöstön hallintoedustuksesta on ensisijaisesti sovittava työnantajan ja henkilöstön välillä. Jos sopimukseen ei päästä, henkilöstön hallintoedustus toteutetaan henkilöstön vaatimuksesta lain toissijaisen sääntelyn mukaisesti. Yhteistoiminta-asiamies voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa henkilöstön hallintoedustuksen toteutustavasta.
Henkilöstön hallintoedustuksesta on ensisijaisesti sovittava työnantajan ja henkilöstön välillä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja se voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi. Jos kysymys on konsernista ja kunkin yrityksen edellä tarkoitetut osapuolet niin sopivat, henkilöstön hallintoedustus voidaan toteuttaa konsernikohtaisena.
Henkilöstön hallintoedustus voidaan toteuttaa siten kuin työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien yhteisessä kokouksessa sovitaan työnantajan ja vähintään kahden henkilöstöryhmän välillä, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä. Henkilöstön hallintoedustus tulee toteuttaa toimielimessä, joka käsittelee tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
Jos vähintään kaksi henkilöstön enemmistöä yhdessä edustavaa henkilöstöryhmää sitä vaatii, henkilöstöllä on oikeus nimetä edustajansa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat työnantajan valinnan mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai sellaisiin johtoryhmiin tai niitä vastaaviin toimielimiin, jotka yhdessä kattavat työnantajan liiketoimintayksiköt. Lisäksi kyseisen toimielimen tulee, kuten sopimusperusteisessa hallintoedustuksessakin, tosiasiassa käsitellä yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
Henkilöstön hallintoedustajat nimetään työnantajan valitsemien asianomaisen toimielimen jäsenten lisäksi. Henkilöstön hallintoedustajia voi olla enintään neljäsosa asianomaisen toimielimen muiden jäsenten määrästä, kuitenkin niin, että edustajia on aina vähintään yksi ja enintään neljä. Henkilöstön hallintoedustajilla on sama toimikausi kuin asianomaisen toimielimen muilla jäsenillä. Jos toimikauden enimmäispituutta ei ole määrätty, se kestää kolme vuotta.
Henkilöstön hallintoedustajaa koskevat lähtökohtaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin toimielimen muitakin jäseniä. Laissa on määritelty kuitenkin tiettyjä asioita, joiden käsittelyyn hallintoedustaja ei voi osallistua: yrityksen johdon valinta ja erottaminen, johdon sopimusehdot, henkilöstön työsuhteen ehdot sekä työtaistelutoimenpiteet.
Henkilöstön hallintoedustajan tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva täysivaltainen henkilö, joka ei ole konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Jos toimielimen jäsenyyden kelpoisuudesta on olemassa erityisiä sääntöjä, koskevat nämä kelpoisuusvaatimukset myös henkilöstön hallintoedustajaa.
Laissa uutena asiana on henkilöstön hallintoedustajan oikeus saada koulutusta siinä määrin kuin se on tarpeen henkilöstön hallintoedustajan tehtävän hoitamiseksi.
Henkilöstön edustajilla on oikeus saada riittävästi vapautusta työstään tehtävien hoitamista ja yhteistoimintakoulutusta varten.
Työnantajan on korvattava työstä vapautuksesta aiheutuva ansionmenetys. Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava asianomaisen henkilöstön edustajan ja työnantajan välillä. Jos henkilöstön hallintoedustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella yrityksen toimielimen kokoukseen, yritys on velvollinen suorittamaan hänelle kokoukseen osallistumisesta aiheutuvat asianmukaiset kulut ja kokouspalkkiot.
Henkilöstön edustajan irtisanomissuojasta on voimassa, mitä sovelletaan luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomiseen.
Lainkohdat: Yhteistoimintalaki 5 luku, 6 luku 35 § ja 37 §
Luotu: 29.6.2023
