Vanhuuseläkettä saa työntekijä, joka on täyttänyt eläkeiän (63-68) ja jonka työsuhde on päättynyt. Eläke alkaa hakemuksen saapumista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Vanhuuseläkkeelle lähdön lykkääminen korottaa eläkettä.
Varhennettu vanhuuseläke koskee vain ennen vuotta 1952 syntyneitä työntekijöitä. Varhennettua vanhuuseläkettä voidaan maksaa ikävälillä 62-63 – vuotta työntekijälle, jonka työsuhde on päättynyt hänen itse valitsemastaan ajankohdasta lukien. Jos henkilöllä on rinnakkaisia työsuhteita, hän voi siirtyä jostakin työsuhteestaan eläkkeelle ja jatkaa vielä työntekoa toisissa työsuhteissa. Varhennettuna otettu vanhuuseläke pienentää eläkettä huomattavasti ja lopullisesti.
Osa-aikaeläkkeen perusedellytykset ovat, että työntekijä
Työttömyyseläkkeeseen on oikeus 60-vuotta täyttäneellä, pitkäaikaisesti työttömällä henkilöllä, jos
Työttömyyseläkettä voi saada vain ennen 1950 syntynyt työntekijä. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen. He voivat tietyin edellytyksin saada työttömyyspäivärahaa 65 vuoden ikään saakka. Ansaitun vanhuuseläkkeen voisi kuitenkin ottaa jo 62-vuotiaana (ilman varhennusvähennystä).
Työttömyyseläkkeen hakemista varten työttömyyskassa lähettää todistuksen hakijalle ja työvoimatoimistosta saa todistuksen työttömyyden jatkumisesta.
Kun pitkäaikainen sairaus aiheuttaa ansiotulojen menetyksen, toimeentulo turvataan työkyvyttömyyseläkkeillä. Eläkkeen saaminen edellyttää, että
Työkyvyttömyyseläkkeissä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, mikä on eläkkeenhakijan jäljellä oleva työkyky. Kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään työkykyä ja edistämään työssä pysymistä tai työhön palaamista.
Kuntoutustukea maksetaan työkyvyttömälle henkilölle, jonka vamman tai sairauden voidaan olettaa todennäköisesti paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Sen myöntäminen edellyttää vähintään vuoden kestävää työkyvyttömyyttä ja hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.
Kuntoutustuen perimmäinen tarkoitus on palauttaa henkilö hoidon tai kuntoutuksen jälkeen takaisin työelämään. Mikäli työhön paluu ei ole todennäköistä, ei kuntoutustukea voida myöntää. Jos henkilö on työkyvytön, myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi.
Kuntoutusraha on tarkoitettu työssä oleville henkilöille, joita uhkaa työkyvyttömyys. Kuntoutusraha maksetaan siltä ajalta, jonka henkilö on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyöstään. Vielä työssä olevan kuntoutusraha on henkilön täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen korotettuna 33 prosentilla.
Kuntoutustuen ja kuntoutusrahan lisäksi voidaan maksaa myös muita kuntoutuksesta aiheutuvia kuluja.
Perhe-eläkettä maksetaan TyEL:n piiriin kuuluvan henkilön tai TyEL- eläkkeensaajan (= edunjättäjän) kuoltua. Sitä voivat saada lapset, leski ja edunjättäjän entinen aviopuoliso.
Jokainen voi pyytää omasta eläkevakuutusyhtiöstään (se yhtiö, jossa viimeisessä työsuhteessaan on/on ollut vakuutettuna) ennakko- tai arviolaskelman eläkkeensä määrästä. Myös Eläketurvakeskuksesta voi saada kyseisen laskelman. Posteissa ja pankeissa on jaettavana tietosuojattuja lomakkeita, joilla asiaa voi tiedustella.
Lisätietoa eläkkeistä löytyy esimerkiksi osoitteista www.etk.fi, www.kela.fi, www.tela.fi ja www.tyoelake.fi.
Lainkohdat: Työntekijän eläkelaki ja työntekijän eläkelain voimaanpanolaki
Opas päivitetty 4.3.2011