Kahdeksan vuotta sitten liitto sai ensimmäisen virallisen viestijänsä, kun silloinen asiamies Kati Ahtiainen valittiin viestintäpäälliköksi. Mitä kaikkea kuuluu järjestöviestijän työnkuvaan? Keitä ovat liittolähettiläät? Ja miksi viestintäpäällikkö iloitsee twiittaavista kollegoistaan?
Kahdeksan vuotta sitten liitto sai ensimmäisen virallisen viestijänsä, kun silloinen asiamies Kati Ahtiainen valittiin viestintäpäälliköksi. Viestintäpäällikön työnkuvaan kuuluu päivittäisviestinnän lisäksi koko viestinnän suunnittelu, toteutus ja kehittäminen sekä erilaiset kampanjat ja projektit.
YKAssa tapahtuvaa työtä voi viestinnän keinoin tuoda näkyväksi jäsenille. Jäsenet on pidettävä ajan tasalla siitä, mitä täällä tapahtuu ja miksi kannattaa olla liiton jäsen.
Puhuessamme viestinnän merkityksestä Kati painottaa, että liittoviestinnässä jäsenet ovat tärkein kohderyhmä. ”YKAssa tapahtuvaa työtä voi viestinnän keinoin tuoda näkyväksi jäsenille. Jäsenet on pidettävä ajan tasalla siitä, mitä täällä tapahtuu ja miksi kannattaa olla liiton jäsen.” Viestinnän tehtävä jäseniä ajatellen jakautuu kahteen suuntaan: ajankohtaisviestintä nykyisille jäsenille sekä markkinointiviestintä jäsenhankinnassa. Kuitenkin yhden jatkuvan viestinnän päätehtävän Kati nimeää tärkeimpänä. ”Viestinnässä keskitytään luomaan ja vahvistamaan yhteiskunta-alan osaajan identiteettiä ja ammattiprofiilia. Työ profiilin nostamiseksi on pitkäkestoista eikä tuloksia tietenkään voi odottaa heti vaan vasta vuosien päästä. Olin aistivinani tänä vuonna Yhteiskuntatieteilijäpäivässä entistä tiiviimpää yhteisöllistä tunnelmaa ja iloista verkostoitumista”, hän kertoo. Yhteisöllisyyden luominen onkin Katin mukaan tärkeää. ”Kun yhteiskuntatieteilijät valmistuvat, he suuntautuvat eri aloille ja työyhteisöihin. Tällöin on tärkeää, että taustalta löytyy oman alan yhteisö, johon voi tukeutua”, Kati kertoo.
Verkostot ovat tärkeitä myös viestinnän tekijöille – etenkin, jos on ainoana päätoimisena viestijänä työyhteisössä. Näiden verkostojen tapaamiset tarjoavat sparrausta sekä tukea aina tarpeen tullen. ”Tapaan säännöllisesti eri viestintäyhteisöjä, kuten Akavan viestijöitä. Myös koulutusten kautta on muodostunut pitkäaikaisia verkostoja. Esimerkiksi osallistuin aikoinaan vuoden mittaiseen viestintäpäällikön koulutusohjelmaan, johon osallistuneiden kanssa olemme yhä yhteyksissä”, Kati kertoo innokkaasti. Verkostoista on hyötyä, sillä vaikka viestijät edustavatkin eri organisaatioita, niin samankaltaiset ongelmat saattavat askarruttaa heitä.
Entä mikä haaste askarruttaa Katia erityisesti? ”YKAssa jäsenprofiileja riittää, ja viestejä pitäisi yhä enemmän kohdentaa”, Kati kertoo. Jäsenistön moninaisuus, joka tuli esille myös kehittämisasiantuntija Aki Reinimäen haastattelussa, on myös haaste viestintää suunnitellessa. Myös liiton koko tulee esille, kun keskustelemme työn haasteista, sillä pienemmän liiton on vaikeampaa saada medianäkyvyyttä. ”Vaikuttamisviestinnän sekä mediakontaktien vahvistamiseen keskitytäänkin jatkossa yhä enemmän”, Kati kertoo. ”Samoin jatkossa panostetaan siihen, että asiantuntijamme tuovat ajatuksiaan esille somessa. Iloitsen joka kerta, kun toimiston asiantuntijat twiittaavat. Meillä on jokaiselle työntekijälle laadittuna oma somesuunnitelma, jota päivitetään. Ketään ei tietenkään voi pakottaa olemaan sosiaalisessa mediassa, mutta siihen kannustetaan lempeästi.”
Teksti ja kuvat: Jaana Järvi, viestinnän harjoittelija
