Opiskelijakin tarvitsee lepoa, huomauttaa erityisasiantuntija Sanni Lehtinen. Kuvaaja: Eerika Järvinen.
Keväällä 2025 YKA kartoitti yhteiskunta-alan opiskelijoiden harjoitteluiden ja työssäkäynnin tilannetta opiskelijakyselyllä, johon vastasi yli 500 YKAn opiskelijajäsentä. Kyselyn tuloksiin perehtyi myös Nyyti ry:n erityisasiantuntija Sanni Lehtinen. Hän kommentoi kyselyn tuloksia sekä opiskelijoiden jaksamista ja suorituspaineita seuraavasti:
Opiskelu on opiskelijan työtä, mutta yhä useampi opiskelija tekee myös palkkatöitä opintojen ohella. Parhaimmillaan niin opiskelu kuin työnteko tuovatkin tekijälleen merkityksellisyyden tunnetta, kiinnittävät yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä rakentavat osaamista ja ammattitaitoa.
Yhä suuremmalla osalla opiskelijoista lukuvuoden aikaisen työnteon motivaattorina on kuitenkin välttämättömiin elinkustannuksiin riittävän toimeentulon saavuttaminen. Viimeisimmän korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (THL 2024) mukaan 58 % korkeakouluopiskelijoista työskentelee opintojen ohella lukuvuoden aikana ja heistä 72 % tekee töitä, jotta olisi varaa opiskella. Lisäksi 41 % työssäkäyvistä opiskelijoista kokee, että työnteko haittaa opintojen edistymistä. YKAn tuore opiskelijakysely osoittaa, että ykalaisten opiskelijoiden joukossa osuudet ovat vielä suurempia: 67 % vastaajista työskenteli vähintään satunnaisesti lukuvuoden aikana ja yli 80 % töitä tekevistä kertoi sen olevan välttämätöntä toimeentulon vuoksi.
Opintojen, työn ja muun elämän yhdistämisestä tulee helposti palapeli, jossa mielenterveys joutuu koetukselle. Opintoja on suoritettava tiukkaa tahtia, jotta opintotuen saamisen ehdot täyttyvät ja jotta rajalliset tukikuukaudet riittäisivät koko tutkinnon ajalle.
Samanaikaisesti opiskelijan on kuitenkin käytävä töissä, sillä opintorahan taso ei riitä elämiseen, indeksi on jäädytetty ja kaiken kukkuraksi opiskelijat siirrettiin elokuun alussa yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle, joka on euroissa selvästi pienempi ja jota voi saada vain opiskelukuukausilta. Yhtenä vaihtoehtona toimeentulon kohentamiseen on toki myös velkaantuminen välttämättömien elinkustannusten kattamiseksi, kuten 69 % korkeakouluopiskelijoista on joutunut tekemään (KOTT 2024).
Lienee selvää, että kaikille yhtälö ei toimi – ainakaan mielenterveysnäkökulmasta katsottuna.
Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan opiskelijoiden mielenterveysperusteiset, erityisesti masennusperusteiset, sairauspoissaolot ovat yleistyneet huomattavasti enemmän kuin muiden työssä olevien. Tutkijat arvioivat, että muutos saattaa liittyä yhteiskunnallisten paineiden kasvuun: opinnoista on suoriuduttava aiempaa nopeammin, eikä opintojen ja töiden yhdistelmässä jää välttämättä riittävästi aikaa palautumiseen.
Töiden tekeminen ja kokemuksen kartuttaminen opiskeluaikana ei tietenkään itsessään ole huono asia. Erityisesti tutkintoon liittyvien – ja miksei muidenkin – töiden tekeminen voi helpottaa oman osaamisen sanoittamista, työuran suunnan hahmottamista ja niin töissä kuin opinnoissa vaadittavien metataitojen kehittämistä.
Olisi kuitenkin yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti järkevää, että opiskelijoiden sosiaaliturva riittäisi elämiseen ja mahdollistaisi ainoastaan opiskeluun keskittymisen. Oppiminen vaatii aikaa ja tilaa, ja äärimmilleen kiristetty suoritustahti kääntyy lopulta poliittisesti valittua tehokkuustavoitettaan vastaan.
Opiskelijakin tarvitsee välillä lepoa.
Sanni Lehtinen Kirjoittaja on opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n erityisasiantuntija
Miten toimeentulo järjestyy opintojen aikana? Millaisena opiskelijat näkevät työllistymismahdollisuutensa? Entä mitä harjoittelusta jää käteen? Lue YKAn kyselyn tulokset ja yhteenveto tästä.
